Michaëlle Jean
Wikipedia
Michaëlle Jean, CC, CMM, COM, CD [mi•ka•ɛl ʒɑ̃] (s. 6. syyskuuta 1957, Port-au-Prince, Haiti) on Kanadan 27. kenraalikuvernööri. Hänet nimitti asemaansa kuningatar Elisabet II pääministeri Paul Martinin suosituksesta. Virallinen ilmoitus nimityksestä tehtiin 4. elokuuta 2005 ja Jean astui virkaansa 27. syyskuuta Adrienne Clarksonin tilalle.
Kenraalikuvernöörinä häntä puhutellaan virassaan hänen korkeudekseen ja tämän elinikäisesti kunnianarvoisa. Virallinen arvonimi on englanniksi: Her Excellency the Right Honourable Michaëlle Jean, Chancellor and Principal Companion of the Order of Canada, Chancellor and Commander of the Order of Military Merit, Chancellor and Commander of the Order of Merit of the Police Forces, Governor General and Commander-in-Chief in and over Canada.
Ennen kenraalikuvernöörin virkaansa Jean oli toimittaja ja CBC:n televisiokasvo.
Jeanin perhe lähti Haitilta François Duvalierin diktatuurin aikana 1968 Ranskaan. Montrealin yliopistosta Jean sai arvosanan italian ja hispaanisissa kielissä ja kirjallisuudessa 1984, jonka jälkeen hän opetti italiaa, kunnes suoritti ylemmän tutkinnon kirjallisuustieteessä. Hän puhuu sujuvasti ranskan ja englannin lisäksi, espanjaa, italiaa, haitin kreolia ja lukee portugalia. Hänellä oli Kanadan ja Ranskan kaksoiskansalaisuus avioliiton vuoksi, kunnes hän luopui siitä ennen virkansa aloittamista.
Toimittajana Jean työskenteli Kanadan yleisradioyhtiön (CBC) englannin- ja ranskankielisissä toimituksissa. Hän nai dokumenttielokuvien tekijän Jean-Daniel Lafondin, jonka kanssa teki mm. palkitun elokuvan Haïti dans tous nos rêves. Hän sai Amnesty Internationalin journalismipalkinnon.
Kenraalikuvernöörin toimeen on nimitetty yleensä veteraanipoliitikko tai sotilas, ennen Clarksonin nimitystä 1999. Clarkson oli virassa ensimmäinen vähemmistöihin kuuluva (kiinankanadalainen), toinen nainen ja ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen (pl. brittiläiset kenraalikuvernöörit). Jeanin nimitys jatkoi tätä nimityspolitiikkaa ja on virassa ensimmäinen musta ja kolmas nainen.
Pääministeri Martinia syytettiin Jeanin nimityksestä yrityksenä nostaan kannatustaan Québecissa, jossa liberaalipuolue menetti 15 paikkaa edellisissä vaaleissa. Elokuussa 2005 lehdet syyttivät Jeania ja hänen aviomiestään Québecin itsenäisyyden tukemisesta. Québecin itsenäisyysliikettä kannattavan Le Québécoisin toimittaja René Boulangerin artikkelin mukaan entinen FLQ:n terroristi Jacques Rose oli rakentanut pariskunnalle kirjahyllyn. Boulanger myönsi, että hänen artikkelinsa tavoitteena oli saada englanninkielinen Kanada hylkäämään Jeanin nimitys kenraalikuvernööriksi. Bloc Québécoisin johtaja Gilles Duceppe harmitteli, että Jean hyväksyi aseman, joka oli ainoastaan edustustehtävä, eikä demokraattisesti valittu. Jeania vaadittiin paljastamaan, miten hän oli äänestänyt vuoden 1995 vaaleissa, jossa maan yhteisyyden kannattajat voittivat vain pienellä marginaalilla.
Jean vakuutti puheessaan 17. elokuuta olevansa ylpeä kanadalaisuudestaan, kunnioittavansa maan instituutioita ja olevansa täysin sitoutunut tehtävään, eikä olisi muuten hyväksynyt nimitystä asemaan.
Myös Jeanin Ranskan kansalaisuus puhututti, koska Ranska kieltää kansalaisiaan toimimasta hallitus- tai sotilastehtävissä muissa maissa, ja kenraalikuvernööri on Kanadan de facto päämies, vaikkakin seremoniallinen asema. Jean kuitenkin luopui Ranskan kansalaisuudestaan ennen virkaansa astumista.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kenraalikuvernöörin kotisivu (englanniksi) (ranskaksi)
