Messukylän vanha kirkko
Wikipedia
Messukylän vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko joka sijaitsee Tampereella Messukylän kaupunginosassa. Kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on kansankielessä kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Paikalle ensimmäisenä nousseen puukirkon arvioidaan olleen 1400-luvulta ja tuolta ajalta peräisin olleesta kuoriaidan laudasta löytynyttä vuosilukua 1434 pidetään sen todennäköisenä rakennusvuotena. Nykyinen kivikirkko rakennettiin puukirkon tilalle muuraustavasta ja ikkunoista päätellen 1510–1530. Tarkkoja vuosilukuja ei ole kuitenkaan jäänyt muistiin asiakirjoihin. Kirkon vanhin pystyssä oleva osa on 1400-luvun lopulla puukirkon kylkeen rakennettu sakaristo.
Kirkossa on säilynyt 1430–1440-luvuilta viisi puuveistosta joista Neitsyt Marian kuva on siirretty Kansallismuseoon. Loput neljä ovat edelleen kirkossa nähtävänä. Yksi niistä esittää kirkon suojeluspyhimystä arkkienkeli Mikaelia, kahden muun on arveltu olevan Pyhä Olavi ja apostoli Pyhä Jaakob. Triumfikrusifiksi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan kuoriaidan yläpuolella olleelta orrelta alttaripöydälle.
1600-luvun puolivälissä kirkko kunnostettiin ja sen seinien laastipinnat koristeltiin maalauksilla. Myöhemmin maalaukset peitettiin kalkilla eikä niistä ole paljoa jäljellä. Messukylän vanhan kirkon saarnatuoli saatiin 1600-luvulla lahjana maaherra E.J. Creutzilta ja se on puu-upotuskoristeineen ainoa laatuaan Suomessa.
Keskiajan tavan mukaan kirkon lattian alusta käytettiin hautausmaana. Viimeinen hautaus kirkon alle tapahtui 1793, kirkkomaahan haudattiin vuoteen 1860 asti.
1796–1797 kirkkoa korjattiin ja siihen tehtiin joitakin muutoksia. Tuolta ajalta on rakennukseen jäänyt Matti Åkerblomin kädenjälki. Suurimpia muutoksia olivat asehuoneen muuttaminen kirkon sivusakaraksi, uuden eteisen rakentaminen, seinien korottaminen parilla hirsikerralla sekä katon vuoraaminen tynnyriholviksi. Messukylän uuden kirkon valmistuessa 1879 Åkerbolin rakentama kellotapuli purettiin ja Tuomiosunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen kivikirkko jätettiin pois käytöstä.
Vanhaa kirkkoa käytettiin vuosikymmenien ajan lähinnä viljavarastona, mutta 1958-1959 kirkko entisöitiin ja muun muassa haljennut takaseinä muurattiin umpeen. Myös seiniä peittänyt kalkkikerros poistettiin ja se mitä vanhoista maalauksista oli jäljellä saatiin jälleen esiin. Nykyään kirkko on avoinna kesäisin erilaisia tilaisuuksia varten.
[muokkaa] Kirkkorakennus
Kirkkorakennus on tyypillinen Satakunnan keskiaikainen kirkko. Seinät on rakennettu harmaakivestä ja rukoushuone on asetettu itä-länsisuuntaisesti. Kirkon ainoat ulkoseinien koristelut, risti ja ruusuke, löytyvät pohjoisseinustalle sijoitetun sakariston päädystä. Rakennuksen ulko-ovi on sijoitettu ajalleen tyypillisesti länsipäätyyn.
[muokkaa] Seurakunta
Messukylän kirkko oli osa Pirkkalan seurakuntaa kunnes erosi omaksi seurakunnakseen 1636. Messukylä liitettiin osaksi Tamperetta 1947 ja vuotta myöhemmin 1948 myös sen seurakunta liitettiin osaksi Tampereen seurakuntaa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Kirsti Arajärvi (1954): Messukylän, Teiskon, Aitolahden historia I. .