Melodifestivalen
Wikipedia
Melodifestivalen on Ruotsissa vuosittain järjestettävä laulukilpailu, joka toimii maan karsintana Eurovision laulukilpailuun. Festivaali järjestetään yleensä helmi- tai maaliskuussa ja sen voittaja edustaa Ruotsia Euroviisuissa loppukeväästä. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin ja suosituin musiikkikilpailu, ja sen on järjestänyt Ruotsin Televisio SVT vuodesta 1958 alkaen. Vuonna 2006 kilpailu järjestettiin 46. kerran.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsi osallistui Euroviisuihin ensi kertaa vuonna 1958, jolloin maan edustaja valittiin ilman julkista karsintaa. Ensimmäinen Melodifestivalen (joskus myös Melodifestival) järjestettiin 1959 ja se myös televisioitiin. Tämän jälkeen kisat on järjestetty joka vuosi, lukuun ottamatta kolmea taukoa, jolloin Ruotsi ei osallistunut Euroviisuihin. Vuonna 1964 artistit olivat lakossa, vuonna 1970 kaikki Pohjoismaat jättivät osallistumatta viisuihin protestoidakseen edellisvuoden jaettua voittoa, ja vuonna 1976 Ruotsin televisio jätti kisat väliin säästääkseen rahaa. Vuoden 1976 osallistumatta jättämiseen vaikuttivat myös protestit Euroviisujen kaupallistumista vastaan.
Melodifestivalen on alusta alkaen saanut suuren suosion Ruotsissa, jossain määrin myös naapurimaissa. Se on usein ollut SVT:n suosituin viihdeohjelma, ja julkisuus on edesauttanut kilpailuun osallistuneiden ja etenkin voitokkaiden muusikoiden menestystä. Voittajista ylivoimaisesti tunnetuin on ABBA, joka voitti vuoden 1974 festivaalit ja myös koko Euroviisut kappaleellaan Waterloo. Edellisenä vuonna ABBA jäi Ruotsin karsinnan kolmanneksi kappaleella Ring ring. Monet muutkin kansainvälisesti tunnetut ruotsalaiset artistit ovat saavuttaneet menestystä Melodifestivalenissa.
Ruotsi on voittanut Euroviisut neljä kertaa. ABBAn voitto oli ensimmäinen, seuraavan toi Herreys kappaleella Diggi-loo diggi-ley 1984. Vuonna 1983 kolmanneksi Euroviisuissa kappaleella Främling jäänyt Carola Häggkvist, artistinimeltään Carola, puolestaan voitti viisut 1991 kappaleella Fångad av en stormvind. Vuonna 1999 voitti Charlotte Nilsson kappaleella Take Me to Your Heaven, mikä on Ruotsin viimeisin voitto.
Kaksi kertaa Ruotsia ovat Euroviisuissa edustaneet Carola Häggkvistin lisäksi ainakin Björn Skifs, Tommy Körberg ja Family Four -ryhmä. Viime vuosien tunnetuin festivaalivoittaja on Lena Philipsson, usein vain Lena Ph, joka jäi vuoden 2004 viisuissa kuudenneksi.
Kielisääntö on vaikuttanut Melodifestivalenin lauluihin. Vuoteen 1999 saakka Eurovision sääntöjen mukaan maan edustajan tuli esittää laulunsa jollain maansa pääkielistä. Poikkeuksena tähän oli muutama vuosi 1970-luvulla, jolloin kieli oli vapaa. Tästä säännöstä seurasi, että kaikki Melodifestivalenin laulut olivat ruotsinkielisiä, kunnes 2002 SVT vapautti esityskielen. Sekä vuoden 1974 että 1999 voittokappaleet esitettiin Ruotsin karsinnassa ruotsiksi, mutta itse Euroviisuissa englanniksi.
Melodifestivalenin arvostelu on aivan viime vuosiin saakka ollut kokonaan asiantuntijaraatien vastuulla. Vaikka pistelaskujärjestelmä on vaihdellut jonkin verran, on mukana aina ollut 6–12 erillistä tuomariryhmää, joilla jokaisella on käytössään tietty määrä pisteitä jotka he sitten jakavat parhaiksi katsomilleen esiintyjille. Yleensä tuomariryhmät on jaettu kaupungeittain, yleisin jako on SVT:n aluepiirien mukaisesti.
Tuomariäänestyksen tilalla kokeiltiin 1993 puhelinäänestystä, mutta raadit palasivat seuraavana vuonna. Puhelinäänestys otettiin käyttöön pysyvästi vuonna 1999. Siitä saakka käytössä olleen järjestelmän mukaisesti puhelinäänten ja 11 kaupungissa kokoontuvien tuomarien antamilla pisteillä on suurin piirtein sama painoarvo. Tuomarit ja yleisö ovat tähän saakka olleet yleensä varsin samaa mieltä, joskin 2005 Melodifestivalenin yleisön suursuosikki hävisi täpärästi tuomariston suosikille.
Vuonna 2002 Melodifestivalen laajeni moniviikkoiseksi tapahtumaksi, kun otettiin käyttöön alkukarsinnat. Niissä kilpailee noin 30 artistia, joista 10 pääsee loppukilpailuun. Loppukilpailu pidetään Tukholmassa, mutta suunnitelmissa on mahdollisesti kilpailla jonakin vuonna myös Göteborgissa.
[muokkaa] Viimeaikaiset kilpailut
[muokkaa] Melodifestivalen 2004
Neljään semifinaaliin osallistui yhteensä 32 artistia, jokaisesta kaksi pääsi loppukilpailuun. Lisäksi kunkin semifinaalin 3. ja 4. pääsivät yrittämään andra chansen -kisaan, josta valittiin vielä kaksi. Karsintakilpailujen äänestystapa oli kaksiosainen; ensin valittiin 8 joukosta 5 parasta, sitten niistä edelleen 2. Kaikista semifinaaleista valittiin läpimenijät pelkillä puhelinäänillä. Loppukilpailun kymmenen esiintyjän joukosta valittiin voittaja asiantuntijaraatien ja puhelinäänestyksen antamien pisteiden yhteenlaskulla.
Loppukilpailua Tukholmassa 20. maaliskuuta 2004 seurasi noin 4,1 miljoonaa TV-katsojaa. Kussakin alkukilpailussa puhelinääniä annettiin noin puoli miljoonaa, loppukilpailussa 1,4 miljoonaa.
Kilpailun voitti Lena Philipsson kappaleella Det gör ont, seuraavina olivat Shirley Clamp, After Dark, Petra Nielsen ja E-Type. Lena Ph voitti sekä tuomari- että yleisöäänestyksen, hän sai 100 tuomaripistettä 132 mahdollisesta ja lähes 300 000 puhelinääntä mikä vastasi 132 pistettä. Hän esitti kappaleensa Euroviisuissa 2004 englanninkielisenä versiona It hurts ja sijoittui kuudenneksi.
[muokkaa] Melodifestivalen 2005
Karsinta loppukilpailuun ja itse loppukilpailu seurasivat samaa kaavaa kuin edellisenäkin vuonna, mutta alkukarsintojen äänestysjärjestelmää oli muutettu hieman. Nyt mukana oli tuomaristo joka semifinaaleissa valitsi kaksi viidestä toisen kerran esitettävästä laulusta, ja yleisö valitsi kolme muuta. Loppukilpailuun menevät kappaleet valittiin entiseen tapaan.
Loppukilpailu pidettiin 12. maaliskuuta 2005 Tukholman Globenissa, juontajina Jill Johnson ja Mark Levengood. Alkukilpailuissa annettiin nyt hieman vaisummin puhelinääniä, loppukilpailussa sen sijaan yli puolitoista miljoonaa. Alkukarsinnoissa oli mukana myös suomalainen Arja Saijonmaa, mutta hän jäi ryhmänsä viimeiseksi.
Finaalin ratkaisu oli erittäin tiukka, johtuen tuomarien ja yleisön eriävästä mielipiteestä. Tuomarien suosion keräsi Martin Stenmarck saaden 102 pistettä kappaleella Las Vegas. Seuraavana oli Shirley Clamp ja Att älska dig (86 pistettä), ja vasta kolmantena Nanne Grönvall kappaleella Håll om mig saaden 77 pistettä. Puhelinäänestyksessä taas Nanne Grönvall keräsi ylivoimaisen suosion saaden yli 373 000 ääntä. Toisena oli Martin Stenmarck runsaalla 208 000 äänellä – vain hieman enemmän kuin kolmanneksi tullut Caroline Wennergren kappaleella A Different Kind of Love, joka sai 204 000 ääntä. Sääntöjen mukaisesti yleisön äänet muutettiin pisteiksi vakiokaavalla: eniten ääniä saanut saa 132 pistettä, toinen 110 ja kolmas 88 pistettä, riippumatta siitä, kuinka suuret erot äänimäärissä on. Niinpä lopulta Martin Stenmarck voitti 212 pisteellä ja Nanne Grönvall oli toinen 209 pisteellä. Kolmanneksi tuli Alcazar-yhtye, neljänneksi Shirley Clamp ja viidenneksi Caroline Wennergren. Martin Stenmarck esitti jo alun perin englanninkielisen kappaleensa Euroviisuissa 2005 ja jäi 19. sijalle, mikä oli Ruotsin huonoin tulos sitten vuoden 1992.
[muokkaa] Melodifestivalen 2006
Karsinnat ja finaali noudattivat edellisvuosien järjestelmää. Neljä esikarsintaa järjestettiin helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa, Andra chansen -tapahtuma 12. maaliskuuta. Finaalissa esiintyi jälleen 10 artistia. Kisan voitti Carola Häggkvist, joten hän edustaa Ruotsia euroviisuissa jo kolmannen kerran.
Loppukilpailu oli 18. maaliskuuta 2006 Tukholmassa, Globenissa. SVT:n lähetyksen tapahtumasta näytti Suomessa suorana FST.
Finalistit esiintymisjärjestyksessä:
- 1. Andreas Johnson, Sing For Me
- 2. Björn Kjellman, Älskar du livet
- 3. Linda Bengtzing, Jag ljuger så bra
- 4. The Poodles, Night of Passion
- 5. Magnus Carlsson, Lev livet!
- 6. Rednex, Mama Take Me Home
- 7. Carola, Evighet
- 8. Magnus Bäcklund, The Name of Love
- 9. Kikki Danielsson, Idag & imorgon
- 10. BWO (Bodies Without Organs), Temple of Love
Voittaja Carola Häggkvist edusti Ruotsia Euroviisuissa 2006, jotka pidettiin Ateenassa toukokuussa, sijoittuen viidenneksi.
