Matti Murto
Wikipedia
Matti Murto (s. 9. helmikuuta 1949 Helsingissä) on suomalainen entinen jääkiekkohyökkääjä.
Murto edusti Suomessa HIFK:ta 18 kauden ajan 1964–1983, eli lähes koko peliuransa. Yksi vuosi vierähti välissä Itävallassa HC Feldkirchin joukkueessa. Murto tunnettiin urallaan kovasti töitä tekevänä herrasmiespelaajana. Hän sai 450 ottelussaan vain 98 jäähyminuuttia. Pisteitä Murto teki 177+158. Viiden kullan Murto voitti yhteensä yhdeksän SM-mitalia.
Murto pelasi Suomen paidassa yhteensä 158 A-maaottelua tehoin 36+21. MM-kisoissa hän kiekkoili kuusi ja olympialaisissa kaksi kertaa.
HIFK jäädytti Murron pelinumeron 17 heti peliuran jälkeen.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 5 Suomen mestaruutta (1969, 1970, 1974, 1980, 1983)
- 2 SM-hopeaa ja 2 -pronssia
- Herrasmiespelaaja (1971)
- Suomen Jääkiekkoleijona #77
- HIFK on jäädyttänyt Murron pelinumeron 17
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Murron tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
- HIFK:n historia - #17, Matti Murto
