Mannerheim

Wikipedia

Mannerheim-sisarukset: keskellä Sophie, vasemmalla Carl, August ja Johan, oikealla Annicka ja Gustaf, istumassa Eva. Vuodelta 1881.

Mannerheim-suku (alkuaan Marhein) on ruotsalais-suomalainen aatelissuku, joka oli alun perin kotoisin Alankomaista.

Suvun tunnetuin jäsen on Suomen marsalkka ja presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim.

[muokkaa] Historia

Suvun historia liittyy sekä Ruotsin että Suomen historiaan. Oletetaan, että ensimmäinen ruotsalainen Mannerheim olisi ollut Hollannista tai Saksasta tulleita hansakauppiaita, ja muuttanut Ruotsiin 1600-luvun alkupuolella. Kantaisä oli Henrik Marhein. Hänen tiedetään toimineen Gävlessä kauppiaana 1645. Hän kuoli Tukholmassa 1667.

Hänen poikansa Augustin Marhein saavutti aseman valtion tilojen hoitajana. Hänet aateloitiin ansioistaan vuonna 1693. Suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneen aateliskalenteriin nimellä Mannerheim.

Augustin Mannerheimillä ja hänen vaimollaan Anna Elisabeth Oldermanilla oli neljä poikaa, jotka kaikki lähtivät sotilasuralle. Merkittävimmät olivat Gustaf Henrik ja Johan Augustin Mannerheim, joista tuli vapaaherroja 1768. Yksi tyttäristä puolestaan avioitui eversti Scheffer-Ehrensvärdin kanssa, ja on näin Suomenlinnan rakennuttajan Augustin Ehrensvärdin äiti.

Johan Augustin Mannerheimin poikia puolestaan olivat Lars Augustin, Gustaf Johan ja Carl Erik Mannerheim. Näistä vapaaherra Carl Erik Mannerheim oli ensimmäinen suvun jäsen, joka muutti Suomeen. Se tapahtui 1700-luvun lopulla. Hän osti Askaisista keskiajalta peräisin olleen Louhisaaren kartanon vuonna 1795 ja avioitui Vendla Sofia von Willebrandin kanssa vuonna 1796.

Ensimmäinen Suomessa syntynyt Mannerheim oli kreivi Carl Gustaf Mannerheim, joka syntyi Louhisaaressa vuonna 1797. Hänestä tuli Vaasan (1832-1833) ja Viipurin kuvernööri (1834-1839), ja myöhemmin Viipurin hovioikeuden ensimmäinen presidentti (1839-1854). Hänen puolisonsa oli Eva Vilhelmina von Schantz.

Tästä avioliitosta syntyi Carl Robert Mannerheim, sotamarsalkka Mannerheimin isä. Hän avioitui Hedvig Charlotta Helena von Julinin kanssa vuonna 1862. He saivat seitsemän lasta. Sisaruksista vanhin oli vuonna 1863 syntynyt Eva Charlotta Sophie, vanhin veli Carl Mannerheim (1864), ja kolmas Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867). Myöhemmin syntyivät Johan, Eva, Annicka ja August, sekä Carl Robertin toisesta avioliitosta Marguerite.