Manga
Wikipedia
Manga (jap. 漫画) on japania ja tarkoittaa sarjakuvia. Japanin ulkopuolella manga tarkoittaa japanilaista sarjakuvaa. Sitä luetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin länsimaista sarjakuvaa, eli oikealta vasemmalle. Toisinaan "manga"-termiä näkee käytettävän myös amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta sarjakuvasta, jonka piirrosasu jäljittelee japanilaisia esikuvia. Asiantuntijat suosittelevat tällaisissa tapauksissa mieluummin termiä pseudomanga.
Mangan asema Japanissa on paljon vahvempi kuin sarjakuvan Euroopassa. Mangaa myydään miljoonapainoksina, ja sitä lukevat kaikki ikä- ja ihmisryhmät. Mangan aihepiirit ulottuvat pienten lasten saduista pornografiaan. Mangasarjojen sisältö suunnataan usein tietylle ikäryhmälle tai muutoin rajatulle lukijajoukolle. Tyypillisiä ovat esimerkiksi romanttiset mangat, fantasiamangat, robottiseikkailuja sisältävät mechasarjat ja itämaisia taistelulajeja sisältävät seikkailut, mutta myös esimerkiksi sadut, koulutusmangat ja eläkeläismangat.
Tyypillistä mangalle on tuotteliaiden taiteilijoiden töiden julkaiseminen viikoittaisina jatkosarjoina, jotka pian jatkosarjan julkaisun jälkeen kootaan kymmenkunta parikymmensivuista osaa sisältäviksi taskukirjoiksi. Usein mangasarjat ovat hyvin pitkiä. Sarja voi jatkua useita vuosia ja sisältää tuhansia sivuja. Pääosa mangasta julkaistaan mustavalkoisena. Japanissa ilmestyy viitisensataa mangalehteä erilaisilla ilmestymistiheyksillä ja niistä suosituimpia on viikoittain ilmestyvä Weekly Jump, jonka levikki on 2,75 miljoonaa.[1]
Manga ja japanilaiset piirretyt eli anime kulkevat usein käsi kädessä. Suosituista mangasarjoista tehdään televisiosarjoja tai anime-elokuvia, ja suosituista televisiosarjoista ja elokuvista mangasarjoja. Tavallisia ovat myös cine-mangat, suoraan elokuvan tai televisiosarjan kuvista kootut sarjakuvaversiot. Usein ilmestyy myös kaikenlaisia muita oheistuotteita, kuten videopelejä ja muovinukkeja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mangan lajityyppejä
Mangaa luokitellaan lajityyppeihin sarjan juonen tyylin perusteella (esimerkiksi jännitys, seikkailu tai ihmissuhde) tai sarjan ajatellun kohdeyleisön tai sarjan päähenkilöiden ominaisuuksien perusteella. Monet mangasarjat voidaan lukea useaan lajityyppiin. Samat lajityypit pätevät myös animen luokitteluun.
Alle on listattu mangalle tyypillisiä erikoislajityyppejä. Tämän lisäksi luokituksessa käytetään toki yleisesti länsimaalaisillekin tuttuja genre-ilmaisuja kuten esimerkiksi toiminta, jännitys, draama, seikkailu, tieteiskertomus, dokumentti ja komedia.
- dōjinshi – 同人誌, fanien ja amatöörien piirtämä manga, jossa käytetään tunnettujen sarjojen hahmoja; voi olla myös parodiaa
- harem – ハレム, usein komediallinen manga, jossa vastapuolina on yksi mies ja joukko naisia. Esim. Love Hina
- echi – エッチ, "rivo, tuhma" shōjo- ja shōnen-mangaa paljastavampaa, esim. In Dream World
- hentai - 変態, "outo, perverssi", pornografinen aikuismanga (Japanissa tätä termiä ei käytetä, vaan puhutaan "eromangasta")
- josei – 女性, "nuori nainen", nuorille ja aikuisille naisille suunnattu manga
- kawaii – 可愛い, "söpö, ihana, rakastettava", nimeä käytetään söpösti, usein jopa tavallista isosilmäisemmin piirretyistä hahmoista, esim. Pita-Ten
- kodomo – 子供, "lapsi", lasten manga, esim. Pokémon
- mahō shōjo – "taikatyttö", manga jonka päähenkilö on taikavoimia hallitseva tyttö, esim. Sailor Moon
- mecha – manga, jonka pääsisältöä ovat robotit ja tekniset laitteet, esim. Gundam ja Tenkū no Escaflowne
- seinen – 青年, "nuori mies", nuorille miehille suunnattu manga
- shōjo – 少女, "tyttö, nuori nainen", tytöille suunnattu manga, esim. Fruits Basket.
- shōjo-ai tai yuri – 少女愛, tyttöjen välistä rakkautta kuvaava manga, esim. Utena. Shōjo-ai on manga, joka ei sisällä seksiä, yuri taas sellainen, joka sisältää.
- shōnen – 少年, "poika, nuorukainen", pojille suunnattu itämaisia taistelulajeja, romantiikkaa ja erotiikkaa sisältävä manga, esim. Dragon Ball Z ja Ranma ½ - suosittu muoto Euroopassa ja Yhdysvalloissa
- shōnen-ai tai yaoi – 少年愛, poikien välistä rakkautta kuvaava manga, esim. Gravitation. Shōjo-ain tapaan shōnen-aissa ei esiinny seksiä, yaoissa esiintyy.
[muokkaa] Tunnettuja mangasarjoja
Suomessa ehkä tunnetuin mangataiteilija eli mangaka (漫画家) on Rumiko Takahashi, jonka 38-osaista Ranma ½ -sarjaa ja yhä Japanissa jatkuvaa Inuyasha-sarjaa on julkaistu myös suomeksi. Shōnen-sarjoista myös Akira Toriyaman piirtämää Dragonball-sarjaa, Katsuhiro Ōtomon Akiraa, Eiichiro Odan One Pieceä ja Gōshō Aoyaman Salapoliisi Conan -sarjaa on suomennettu. Tytöille suunnattua shōjoa on sen sijaan alettu suomentaa vasta parin viime vuoden aikana, ja tähän mennessä suomenkielisinä voikin löytää vain muutamaa shōjo-sarjaa: Arina Tanemuran kolmiosainen Time Stranger Kyoko on suomennettu kokonaisuudessaan, ja saman piirtäjän Kamikaze kaitou Jeanne -sarjankin kääntäminen on jo lähes lopussa. Samoin on myös Mia Ikumin ja Reiko Yoshidan yhteisprojekti Tokyo Mew Mew'n suomentamisen laita. Edellä mainittujen sarjojen lisäksi suomeksi julkaistaan myös samannimiseen, suomalaisistakin televisioista tuttuun animesarjaan pohjautuvaa Neon Genesis Evangelion -mangaa. Suomennetuista mangasarjoista Dragonball, One Piece, Conan, Kyoko, Jeanne ja Tokyo Mew Mew julkaistaan alkuperäisessä japanilaisessa asussaan, eli oikealta vasemmalle luettavana, Ranma ½, Akira ja Neon Genesis Evangelion taas peilattuna, eli länsimaalaisittain vasemmalta oikealle luettavana. Sarjakuvalehtinä Suomessa on julkaistu muun muassa Pokémon-, Digimon-, Beyblade- ja Hopeanuoli-televisiosarjoihin liittyvää mangaa.
[muokkaa] Manga Japanin ulkopuolella
1980-luvun lopussa Etelä-Koreassa ja Taiwanilla alkoi ilmestyä laittomia kopioita mangasarjoista – vasta siitä tajuttiin, että mangasta voitaisiin olla kiinnostuneita Japanin ulkopuolellakin, sen jälkeen on mangaa saanut ulkomailta ihan laillisestikin. Yhdysvalloissa manga-markkinat kasvoivat vuoden 2003 tienoilla, Euroopassa myynti on kaksinkertaistunut vuosina 1998-2006. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa on myyty mangaa jo yli kymmenen vuotta. Pohjoismaiden lisäksi kasvavat markkinat ovat Unkarissa, Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Japanissa puolestaan myynti on laskussa. [1]
Japanilainen 6000 eri manganimikettä julkaissut Shogakukan-kustantamo on tehnyt yhteistyötä Egmontin kanssa. Shogakukanin ensimmäinen Suomessa lisenssillä julkaistu sarja oli Ranma ½ vuonna 2004. Suomeen tuodaan lähinnä sarjoja, jotka ovat Japanissa vanhoja ja kuuluisia. Koska Euroopassa sarjakuvia pidetään enemmän lasten huvina, Suomeenkin on tuotu ensin lasten mangaa. Rajua väkivaltaa tai seksiä sisältävää mangaa ei aiota tuoda Suomeen, koska sellaisista aikuisten sarjoista on tullut aikaisemmin ongelmia: Euroopassa ei yleensä näytetä kovaa pornoa sarjakuvissa toisin kuin Japanissa. [1]
[muokkaa] Mangaka
Mangaka on japania ja tarkoittaa sarjakuvataiteilijaa. Kuten mangaa, länsimaissa lainasanaa käytetään kuitenkin pelkästään japanilaisista manga-artisteista. Länsimaissa ajoittain käytetään termiä manga virheellisesti puhuttaessa manga-tyylillä piirretystä länsimaalaisesta sarjakuvasta.
[muokkaa] Hahmojen tyyli
[muokkaa] Silmät
Silmät on yllättävän monimutkainen aihe ja yhteydessä japanilaiseen kulttuuriin. Lapsilla ja söpöillä otuksilla on isot silmät, mikä kertookin olioiden viattomuudesta ja söpöydestä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Ilkeillä ja rumilla hahmoilla on pienemmät silmät, joten suuret silmät näyttävät olevan kauneusihanne. Isompisilmäiset mieshahmot puolestaan kertovat bishounenista, eli hahmo on naismainen tai hänellä on homoseksuaalisia piirteitä. Isot silmät siis viestittävät kauneudesta, nuoruudesta ja sympatiasta. Suuret silmät ovat monimutkaiset ja silmiin piirretään usein monta eri kohtaa. Silmissä nähdään tarkasti henkilön tunteet.
[muokkaa] Hiukset
Animehahmojen hiukset voivat olla verrattavissa normaaliin elämään tai sitten ne voivat olla täysin villejä painovoimaa uhkaavia luomuksia. Yleisin väri on tietenkin musta, koska useimmilla japanilaisilla on luonnostaan mustat hiukset. Värivariaatioita on kuitenkin niin paljon kuin on värejä olemassa, eli useilla hahmoilla on sinisiä, pinkkejä tai vihreitä hiuksia.
[muokkaa] Vartalo
Hahmoilla on yleensä epärealistiset mittasuhteet, mutta poikkeuksiakin on. Yleensä pää on isompi kuin normaalisti ja jalat sekä kädet ovat pitemmät. Keskivartalo on yleensä lyhyempi kuin tosielämässä, joten mittasuhteet ovat usein pää 1/5 pituudesta tai 1/6 pituudesta. Suu ja nenä ovat pienet, mutta varsinkin SD-hahmoilla (SD=super deformed) suu venyy liiallisuuksiin. Chibi-hahmoilla (eli sama kuin SD) vartalon mittasuhteet ovat samat tai lähellä kuin lasten, (eli pää on 1/3 pituudesta). Näin saadaan koomisuutta ja japanilaisten rakastamaa kawaimaisuutta peliin. Hahmot yleensä väritetään käyttäen vahvaa varjostuskontrastia.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomenkieliset mangajulkaisut
- Animeunioni
- bemmu.com Suomalainen mangakauppa
- Anime-lehti
- Fantasiapelit Suomalainen erilaisiin peleihin, kirjoihin ja sarjakuvaan erikoistunut liike laajalla ja suomalaisittain edullisella mangavalikoimalla
