Krimin laivastotukikohta

Wikipedia

Krimin laivastotukikohta perustettiin Venäjän liitettyä koko Krimin niemimaan ja myös Ak-Jarin Venäjään 1783. Samalla paikkaa alettiin kutsua Sebastopoliksi 10. helmikuuta 1784 annetulla määräyksellä. 1797-1826 paikkaa kutsuttiin sen tataarinimellä Ak-Jar, mutta sen jälkeen nimi vakiintui venäläiseen ja ukrainalaiseen muotoonsa Sevastopol.

Sisällysluettelo 1 Mustanmeren laivaston tukikohta 2 Krimin sota 3 Ensimmäinen maailmansota 4 Toinen maailmansota 5 Neuvostoliiton loppuaika ja Ukrainan itsenäistyminen 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Mustanmeren laivaston tukikohta

Mustanmeren laivastoa oli alettu perustaa Katariina II Suuren käskystä joulukuussa 1775. Keisarinnan määräyksen mukaan laivoja piti rakentaa 20 lisää. Tavoitteena oli eristää Krimin niemimaa muusta Ottomaanien valtakunnasta ja tehdä sen valloittaminen mahdolliseksi Venäjälle. Tehtävän otti suorittaakseen Novorossijskin kenraalikuvernööri Grigori Potjomkin. Hersonin perustettiin uusi satamakaupunki Dneprin suulle 1778. Samana vuonna alettiin valmistamaan seitsemää suurta laivaa ja neljää leveäpohjaista maihinnousutykkialusta.

8. huhtikuuta 1783 Krimin, Tamanin ja Kubanin oikean rannan (länsirannan) tultua yhdistetyksi Venäjään Fedot Klokaševin kahden fregatin osasto talvehti Aktiarin poukamassa, mikä tyydytti meriupseereita. Paikalle päätettiin toukokuussa rakentaa satama ja rannoille kaupunki. Grigori Potjomkin valtuutti kontra-amiraali Thomas MacKenzie:n rakennuttamaan uuden Sevastopolin sataman. Kahdessa vuodessa perustettiin amiraliteettiin Mustanmeren osasto, minkä johtoon nimitettiin Grigori Potjomkin ja Mustanmerenlaivastolle osoitettiin kaksitoista ensilinjan sotalaivaa, kaksikymmentä fregattia sekä 13 500 sotilasta.

Venäjän ja Ottomaanien valtakunnan 1768-1774 päättäneen sodan tuloksena Krimin kaanikunta julistettiin itsenäiseksi Ottomaanien valtakunnasta ja samalla Venäjän suojelukseen.

Laivastotukikohtaa käytettiin hyväksi Ottomaanien valtakunnan ja Venäjän välisessä seuraavassa sodassa 1787-1791, minkä aikana käytiin Suomessa Kustaan sota 1788-1790 Ruotsin aloitteesta hattujen sodan tappioiden korvaamiseksi sopivassa ulkopoliittisessa tilanteessa, kun Venäjä näytti olevan sitoutunut etelään.

1804 julistettiin Sevastopol virallisesti Venäjän Mustanmeren laivaston pääsotasatamaksi. 1805 tehtiin Mustanmeren laivaston komentajasta myös samanaikaisesti Sevastopolin ja Mykolajivin.

[muokkaa] Krimin sota

Ranskan ja Britannian pyrkiessä rajoittamaan Venäjän vaikutusvallan kasvua alkoivat ne tukea Ottomaanien valtakuntaa kiistassa, mikä oli aiheutunut ranskalaisten katolilaisten ja ortodoksien kesken Palestiinassa sijaitsevien kirkkojen hallinnasta. Alkoi Krimin sota (1854-1856), missä Ranska ja Britannia ryhtyivät sotatoimiin Ottomaanien valtakunnan kanssa Venäjää vastaan, minkä oli lopulta puolustauduttava ja julistettava sota.

Sevastopol joutui myös maataisteluiden kohteeksi, koska ranskalaiset ja brittiläiset joukot pyrkivät valtaamaan sen Venäjän heikentämiseksi ja Ottomaanien valtakunnan tukemiseksi Mustallamerellä.

[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota

Brest-Litovskin rauhansopimuksesta seurannut brittien ja ranskalaisten sekä myös yhdysvaltalaisten ja lopulta myös japanilaistan sekä muiden kansakuntien aloittama Venäjän sisällissotaan kuuluva interventio kosketti Krimiä siten, että Etelä-Venäjän armeija perusti tukikohtansa Krimille, mitä tuki ranskalainen ja brittiläinen laivasto-osasto. Lopulta Anton Denikinin luovuttua ja Pjotr Wrangelin evakoitua joukkojensa rippeet Konstantinopoliin Krim antautui Neuvosto-Venäjälle.

[muokkaa] Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana Krim joutui saksalaisten haltuun operaatio Barbarossan suuntauduttua etelään ja Kaukasukselle öljynsaannin varmistamiseksi. Sevastopolin tekemän vastarinnan vuoksi se julistettiin yhdeksi Neuvostoliiton sankarikaupungeista.

[muokkaa] Neuvostoliiton loppuaika ja Ukrainan itsenäistyminen

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšovin aloitteesta Krimin niemimaa siirrettiin Venäjän federatiiviselta sosialistiselta neuvostotasavallalta Ukrainan sosialistiselle neuvostotasavallalle 1954 sen muistoksi, että atamaani Bohdan Hmelnitski oli liittoutunut kolmesataa vuotta aikaisemmin Venäjän tsaari Aleksei Mihailovitšin kanssa saadakseen tukea Puola-Liettuaa vastaan.

Ukrainan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta 1991 alkoi Venäjän ja Ukrainan välinen kiista ydinaseista ja myös Mustanmeren laivaston alusten jakamisesta Venäjän ja Ukrainan kesken.

Tämä jälkeen maat kiistelivät siitä, millä ehdoilla Venäjän Mustanmeren laivasto saa käyttää Ukrainan alueella olevaa laivastotukikohtaa.

Asiasta tehtiin vuoteen 2017 saakka sopimus 98 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vuosivuokralla. Sopimusta on kuitenkin rasittanut se, että Ukraina on pyrkinyt käyttämään vähäistä vuokraa argumenttina Gazpromin maakaasuhinnankorotusten torjumiseen.

Venäjän Mustanmeren laivaston läsnäoloon Krimin laivastotukikohdassa liittyy myös se, että Ukraina on virallisesti ilmoittanut pyrkivänsä Euroopan unionin jäseneksi ja se myös on lähestynyt NATO:a, mikä tekee Venäjän Mustanmeren laivastotukikohdan jatkamisen kyseenalaiseksi 2017 päättyvän sopimuskauden jälkeen.

Mikäli vuokra-aika ei jatku 2017 jälkeen, Venäjän on siirrettävä Mustanmeren laivastonsa Sevastopolissa olevat aluksensa Novorossijskiin.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• The History of Russian Navy: Mustanmeren laivasto (englanniksi)
• Nezavisimaja gazeta [1] Miksi Sevastopol on parempi kuin Novorossijsk?, Irina Kozhuhar, 31. lokakuuta 2006 (venäjäksi)