Krajinan kapina

Wikipedia

Krajinan kapina eli Kninin konflikti oli Jugoslavian hajoamissotien esinäytös. Tapahtumat laukaisi voimakkaan propagandan seurauksena Kroatiassa vähemmistönä elävien serbien halu irrottautua kroaateista omaksi valtiokseen.

[muokkaa] Kroatian serbit yllytetään kapinaan

Serbit aloittivat voimakkaan kroaattivastaisen propagandan ja kapinaan kiihotuksen sen jälkeen kun Franjo Tudjman oli valittu Kroatian presidentiksi vuonna 1990. Kiihottamista auttoivat kroaattien isänmaallinen juhlinta, kommunismiin liittyvä kollektiivinen ajattelu, ustašan riehuminen alueella toisessa maailmansodassa sekä serbien historialliset myytit. Serbikapinan kanta-alueeksi valittiin Kninin seutu, jossa väestöstä oli serbejä 90%. Näistä radikaaleja aatteita kannatti noin neljännes. Esimerkiksi Slavoniassa ja Banijassa ei kapinaan kiihotuksella ollut kesällä 1990 vielä kaikupohjaa.

Serbien kiihotus kapinaan oli alussa vaikeaa, vaikka oli muistoja toisen maailmansodan aikaisista fasistisen ustaša-hallinnon serbeihin kohdistamista vainoista sekä siitä, että alue oli ollut "sotilasraja"-aikakaudella itsehallintoalue. Kninin alueen serbijohtaja Jovan Rašković ei ollut ääriainesta, mutta hänen politiikkaan vetämänsä psykiatri Radovan Karadžić oli. Danas-lehti julkaisi Tudjmanin kanssa käydyn keskustelun, jossa Rašković kertoi Serbian painostavan häntä ja ettei hän ole samalla linjalla Serbian presidentti Miloševićin kanssa. Kroatian hallitukselle uskollinen Rašković joutui pian pois, ja tilalle tuli radikaali hammaslääkäri Milan Babić. Tudjman kuvitteli turhaan, että Raškovićin kukistaminen päätti Kninin kapinan. Serbit alkoivat kulttuuriautonomiaa vaatineen Raškovićin pois potkimisen jälkeen vaatia itselleen jopa alueita joilla olivat vähemmistönä. Kroatian perustuslain muutos, jossa serbeistä tehtiin vain kansallinen vähemmistö, voimisti ääriserbejä.

[muokkaa] Rekkavallankumous

Kroatian serbien kapina alkoi Kninissä ja yhdeksässä lähikunnassa 19. elokuuta 1990, jolloin seutu julistautui itsehallintoalueeksi kansanäänestyksessä. Barrikadeja oli pystytetty jo kaksi päivää aiemmin. Tämä alue oli Pohjois-Dalmatiassa ja itäisessä Likassa. Siihen kuului 6 kuntaa, 8,8 % Kroatian alueesta ja 2,4% väestöstä. Kapinassa olivat mukana Kninin, Bankovacin, Obrovacin ja Gracacin alueet, Banija sekä Kordun (5 kuntaa, 3,7% Kroatian alueesta ja 1,6% sen väestöstä). Serbienemmistöinen Knin valittiin Belgradissa kapina-alueeksi mm. sen takia, että se oli stategisesti tärkeässä asemassa pohjoisen ja eteläisen Kroatian välissä. Öljyputki, rautatie, maantie ja voimajohdot kulkevat Kninin kautta Dalmatiaan. Tältä tukialueelta käsin voitaisiin Kroatia katkaista kahtia. Tshetnikki-ideologia oli alueessa vahva toisen maailmansodan aikana ja säilynyt vielä. Kninin alueen serbit oli helpompi kiihottaa kroaatteja vastaan kuin Banijassa ja Slavoniassa.

Serbit ryöstivät poliisiasemilta aseita, pystyttivät tiesulkuja puunrungoista ja kivistä, ammuskelivat ja kuljeksivat avoimesti ase kädessä. Kapinaa sanottiin "rekkavallankumoukseksi", sillä katusulkuina käytettiin joskus rekkoja. Kroatia pelkäsi Jugoslavian liittoarmeijan puuttuvan tilanteeseen, jos kroaatit purkaisivat barrikadit, eikä Kninin alue ollut enää Kroatian valvonnassa. Serbit alkoivat ajaa kroaatteja pois alueelta. Liittoarmeija aseisti serbejä ja ilmavoimat estivät poliisihelikopterin lennon Kniniin. Kapina häiritsi myös turismia, joka oli tärkeä Kroatian taloudelle.

Syyskuun lopussa 1990 Serbian perustuslaki muuttui mainiten myös muissa osatasavalloissa kuin Serbiassa asuvat serbit, ja puunrunkoja ilmestyi taas Kninin seudun teille. Terrori-iskuja kohdistettiin rautateihin ja voimajohtoihin. Liikenneyhteydet katkesivat. Kninin alueesta tuli Krajinan autonominen tasavalta eli itsehallintoalue SAO, joka ilmoitti haluavansa liittyä Serbiaan. Serbian parlamentti ei tätä hyväksynyt, koska Serbia ei ollut virallisesti sodassa ja kroatian serbit toimivat itsenäisesti. Alueella oli väestöstä 74,2% serbejä ja 21,6% kroaatteja. Kun kroaattipoliisit yrittivät tukahduttaa kapinaa, serbivetoinen liittoarmeija ajoi heidät pois. Vuosien 1990 ja 1991 vaihteessa Kninin alue perusti omat poliisijoukkonsa.

Kroatian sodan edetessä Krajinan alueesta muodostui lyhytikäinen valtio, Krajinan serbitasavalta. Tämä heikko itsenäinen muodostuma romahti kuitenkin kroaattien hyökkäyksiin sodan loppuvaiheessa.