Kojo

Wikipedia

Timo Kojo (s. 9. toukokuuta 1953) on suomalainen rock-, soul- ja funk-laulaja. Pelkkää sukunimeä taiteilijanimenään käyttävä Kojo teki ensimmäiset levytyksensä Madame George -yhtyeen solistina.

Madame George ei menestynyt, ja Kojo aloitti soolouransa vuonna 1978. Pari ensimmäistä singleä soivat radiossa, mutta kummempaa ei kuulunut. Vuonna 1979 ilmestynyt LP "So Mean" oli menestys, ja se pääsi jopa diskojen suosikiksi. Useimmat kappaleet oli tehnyt Jim Pembroke. Levy myi 25 132 kappaletta, mikä oikeutti kultalevyyn. Menestyksen vanavedessä myös seuraaja "Lucky Street" teki kauppansa kultalevyn verran vuonna 1980, vaikka itse levyä ei ole pidetty esikoisalbumin veroisena.

Kolmas levy "Go All the Way" vuonna 1981 ei myynyt, joten piti keksiä jotain uutta. Kojolta ilmestyi alkuvuonna 1982 albumi vanhoja soul-klassikoita, Kassu Halosen studio-orkesteri ja saksalaistyyliset kannet eivät taanneet levyn menestystä. Tässä vaiheessa oli jo tiedossa Euroviisuihin osallistuminen. Jim Pembroken sävellys ja Juice Leskisen sanoitus "Nuku pommiin" voitti Suomen viisukarsinnan. Aluksi lehdistö ja kriitikot olivat innostuneita rockista Euroviisuissa, mutta kelkka kääntyi, kun Kojo ei saanut ainuttakaan pistettä viisuissa. Siitä hän sai lisänimen Nolla-Kojo. Kojon laulajaura kääntyi jyrkkään laskuun. Vuoden 1983 julkaisu "Time Won't Wait" ei menestynyt. Seuraava liike oli laulukielen vaihto suomeksi. Vuonna 1985 Kojo julkaisi Jim Pembroken kanssa levyn "Bee tai pop" ja seuraavana vuonna albumin nimeltä "Rommia sateessa". Levyt eivät menestyneet edes suomen kielellä. Kojon vuonna 1990 julkaisema levy "Pyöri maa, pyöri kuu" valittiin musiikkitoimittajien toimesta kuukauden levyksi huhtikuussa 1990.

Tämän jälkeen Kojo on ollut mukana useissa projekteissa, mm. vuonna 1993 julkaistiin levy "Kojo and the great boogie band" ja 90-luvun lopulla hän julkaisi Murrit- yhtyeen kanssa pari lastenlevyä. Vuonna 2003 Kojo julkaisi Irinan kanssa duettosinglen ja keväällä 2006 hän kävi heittämässä keikan Andy McCoyn kanssa Pekingin Hard Rock Cafessa.

70- ja 80-lukujen vaihteen menestysvuosien jälkeen Kojo on ollut valitettavasti enemmän negatiivisessa mielessä julkisuudessa, kuin saavuttanut kaupallista menestystä musiikin saralla.