Kliper

Wikipedia

Taiteilijan näkemys Kliper-sukkulasta

Kliper on Venäjän avaruusjärjestön kehitteillä oleva nostavan rungon avaruussukkula.

Sen on tarkoitus korvata yli sekä 40 vuotta vanha ja tilavuudeltaan varsin rajallinen Sojuz-avaruuskapseli että Progress-rahtialus. Se on jatkoa aikoinaan keskeytetylle Buran-sukkulalle.

[muokkaa] Teknisiä tietoja

Kliper

Massa: 13000 kg
Kapasiteetti
- 6 henkilöä ISS-avaruusasemalle, joista 2 aluksen lentäjiä, 4 matkustajia.
- Rahti: 400 kg
Ratakorkeus: 200-500 km
Laskeutuminen: vuoden 2004 suunnitelmassa 5-10 km korkeudesta laskuvarjojen varassa ja vuoden 2005 suunnitelmassa siipien varassa

Kliper laukaistaisiin kertakäyttöisellä kantoraketilla, tai myöhemmin ehkä monikertakäyttöisellä kantoraketilla, jollaisia ei vielä ole kehitetty. Sen g-kuormat ovat puolet pienemmät kuin NASAn Sukkulan, jos ennakkotiedot pitävät aikanaan paikkaansa.

Miehistön ja rahdin turvallisuus olisi arvioiden mukaan parempi kuin Yhdysvaltojen NASAn avaruussukkulalla, koska toisin kuin sukkula, Kliper voitaisiin varustaa pelastustornilla.

Alus pystyy kuljettamaan avaruuteen seitsemän hengen miehistön. Sen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi Kansainvälisen avaruusaseman miehistön kuljettaminen.

Nostava runko (engl. lifting body) merkitsee sitä, että aluksen nostovoima paluulennolla aikaansaadaan rungon eikä siipien avulla. Myös Yhdysvaltain ilmavoimien 1950-luvun lopun DynaSoar-sukkulakaavailuissa pyrittiin minimoimaan siipi.

Kliper voi nousta ainoastaan matalalle satelliittiradalle ja suorittaa sieltä maahanpaluun: avaruusaseman radalle nousemiseen se tarvitsee avaruushinaaja Paromia.

Kliper on suunniteltu käytettäväksi noin 25 kertaa, jonka jälkeen se voidaan romuttaa.

[muokkaa] Kehitystyö Venäjällä

Elokuussa 2005 on ilmoitettu, että Venäjä toteuttaa Kliper-sukkulan miehittämättömän koelennon vuonna 2011 ja miehitetty lento seuraa vuonna 2012.

Kliper-maketti oli esillä MAKS-ilmailunäyttelyssä Moskovassa elokuussa 2005, kuva Kliperistä avaruuslennon aikaisessa konfiguraatiossa [1].

14.3.2006 nettiuutisen mukaan Kliperin suunnittelu on valmistunut ja aluksen tekninen malli esiteltiin medialle. Energiya Rocket and Space Corp.-yhtiön johtajan Nikolai Sevastjanovin mukaan Kliper olisi käytössä vuonna 2015.

[muokkaa] Yhteistyö ESAn kanssa

ESA on neuvotellut Venäjän avaruusjärjestön kanssa 2000-luvulla Kliperin toteuttamisesta yhdessä, mutta 6.12.2005 ESAn rahoituksesta päättäneet ministerit eivät antaneet kyseiseen ohjelmaan riittävää rahoitusta.

[muokkaa] Kliperin mahdollisia ongelmia

Kliperin suurin rasite on se, että itse emäalus ei kykene kuin nousemaan matalalle 200 km satelliittiradalle ja palaamaan sieltä takaisin. Kun Kliper laukaistaan avaruuteen, on avaruudessa oltava avaruushinaaja Parom, joka nostaa sen korkeammalle radalle avaruusasemelle. Vikatilanteessa Parom saattaa törmätä Kliperiin vaurioittaen sen lämpösuojaa tai tuhoten sen täysin tappaen mieihistön. Jos Kliper vaurioituu eikä pelastusalus ehdi paikalle kolmen päivän sisään, Kliperin on palattava takaisin ja lento menee pieleen. Jos Parom ei onnistu telakoitumaan, miehistöltä saattaa loppua happi. Näin Kliper vaatisi varojärjestelmiä. Tiedetään monia tapauksia, joisa automaattinen telakointi ei ole toiminut.