Klaus Fleming
Wikipedia
vapaaherra Klaus Fleming, (s. 1530-luvun puoliväli, Parainen - k. 13. huhtikuuta 1597, Pohja), Kuitian kartanonherra, oli valtaneuvos, Suomen ja Viron käskynhaltija vuodesta 1591, yliamiraali vuodesta 1588, marski vuodesta 1591 ja Viikin vapaaherra. Hän oli Suomen vaikutusvaltaisin mies 1500-luvun loppupuolella. Ruotsalainen historioitsija totesi Kaarle- herttuaa käsittelevässä dokumentissaan, että Suomen voi katsoa olleen ensimmäistä kertaa historiassaan itsenäinen, kun Fleming hallitsi Suomea.lähde?
Klaus Fleming löi kapinoivat talonpoikaisjoukot nuijasodassa 1596—1597. Klaus Fleming pysyi uskollisena Sigismund-kuninkaalle Kaarle-herttuaa vastaan. Fleming oli tukenut Sigismundia alusta alkaen ja ollut mukana tämän kruunajaisissa. Siksi Sigismund oli palkinnut Flemingin. Hän antoi Flemingille johtavan aseman Suomessa, kartanoita ja laivoja. Hän suunnitteli mahdollisesti Suomen erottamista Ruotsista Puolan alaiseksi ruhtinaskunnaksi. Tämän ajatuksen taustalla oli Kaarle Herttuan, Flemingin vihamiehen, nousu Ruotsissa valtaan. Sigismund ja Kaarle herttua kävivät valtataistelua, jossa Fleming asettui laillisen kuninkaan, Sigismundin puolelle. Sigismund oli Juhana III:n poika ja tästä syystä Ruotsin, Suomen ja Puolan laillinen kuningas, Kaarle oli edesmenneen Juhanan veli. Ruotsin historiassa Kaarle herttuaa pidetään valtakunnan yhdistäjänä, kun taas suomalaisissa tulkinnoissa törmää näkemykseen vallananastajasta.
[muokkaa] Muuta
- Flemingin kuolemasta liikkui monia huhuja. Jotkut kertovat nuijasodassa talonpoikien kukistamisen vieneen voimia ja kuolema matkalla takaisin Turkuun oli luonnollinen. Osa taas väittää Flemingin tulleen myrkytetyksi matkalla Turkuun. Historiallisesti varmaa tietoa kuolemasta tuskin koskaan saadaan.
- Flemingillä oli aikoinaan ajatus muodostaa unioni Suomen, Ruotsin, Baltian maiden ja Puolan kanssa turvaksi Venäjää vastaan. Asiasta kertovat mm. Jutikkalan teos "Suomen Historia" ja Risto Astikaisen "Nuijasota" tv-sarja. Flemingin ajatusta olisi 1930 luvulla kutsuttu reunavaltiopolitiikaksi, kun vastaava ajatus oli esillä tuolloin Suomessa (Tuolloin Puola ei tosin ollut listassa mukana). Flemingin voidaan siis sanoa olleen aikaansa edellä.
- Fleming toimi uransa alussa laivastossa.
- Flemingiä kutsuttiin myös rautamarskiksi.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Renvall, Pentti: Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts. Turun yliopisto 1939, Turku.
