Kirkollinen työ Puolustusvoimissa

Wikipedia

Sotilaspastori jakamassa ehtoollista (SA-kuva)

Kirkolliseksi työksi Suomen puolustusvoimissa kutsutaan Suomen kansankirkkojen (Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko) toimintaa puolustusvoimissa. Se sisältää kirkollisia oppitunteja varusmiehille, hartauksia, sakramenttien toimittamista ja niin sanotun sielunhoidon tarjoamista. Toiminnan kohteena ovat sotilasyhteisön jäsenet, niin työntekijät kuin varusmiehet.

[muokkaa] Työntekijät

Varusmiespapin arvomerkkinä on seppelöimätön risti. Tämän lisäksi varusmiespapilla tai -diakonilla on hengellisen työn koulutushaaramerkki. (SA-kuva)

Puolustusvoimien virassa olevat sotilaspapit ovat evankelis-luterilaisen kirkon vihittyjä pappeja. Ortodoksisen kirkon kirkollista työtä hoitavat ortodoksisen kirkon papit osa-aikaisesti. Lähinnä ulkomaisissa (YK) tehtävissä on sotilasdiakoneja. He ovat joko kirkollisen koulutuksen saaneita nuorisotyönohjaajia, diakoneja tai vastaavia.

Sotilaspappi vastaa palvelusarvoltaan majuria, kenttärovasti everstiluutnanttia ja kenttäpiispa prikaatikenraalia (aikaisemmin kenraalimajuria). Sotilasdiakoni rinnastetaan sotilasvirkamiehiin, joilla on tehtävän vaatimustason mukainen palvelusarvo, mikä määrittelee palkkauksen. Tämän lisäksi sotilasdiakonilla on oma henkilökohtainen sotilasarvonsa.

Varusmiehet voivat palvella kirkollisella alalla eri tehtävissä. Teologian ylioppilaat, kandidaatit, maisterit, lisensiaatit ja tohtorit palvelevat varusmiespappeina. Nuorisotyönohjaajat, diakonit, diakonissat, tms. palvelevat varusmiesdiakoneina. Varusmiespappi (ja -diakoni) ei ole sotilasarvonimitys, vaan tehtävänimike. Varusmiehen sotilasarvo määräytyy aina koulutuksen (AUK, RUK) sekä ylennysten perusteella.

Kirkollisen alan varusmiehille järjestetään VPDK (Varusmiespappi- ja diakonikursseja), joilla heille opetetaan Puolustusvoimien kirkollisen työn taitoja. VPDK I -kurssille komennetaan P-kauden jälkeen, jonka jälkeen siirrytään kirkolliseen harjoitteluun joukko-osastoon. Osa kirkollisen alan varusmiehistä komennetaan kuitenkin johtajakoulutukseen joko reserviupseeri- tai aliupseerikurssille, minkä jälkeen nämä varusmiehet suorittavat vielä VPDK II -kurssin. Vasta tämän jälkeen kyseiset varusmiehet pääsevät harjoittelemaan yksikköönsä. Kirkollinen harjoittelu tarkoittaa käytännössä hartauksien pitämistä, kristillisen toiminnan järjestämistä ja ennen kaikkea sielunhoitoon tarjoutumista. Kirkollisen alan työntekijöillä ja varusmiehillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus.