Kierteissarvikauris
Wikipedia
| Kierteissarvikauris | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kierteissarvikauris |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Kierteissarvikauris (Capra falconeri) eli markor on kesy vuohen sukulainen, jolla on korkkiruuvia muistuttavat sarvet. Laji elää Keski-Aasian vuoristoissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Besoaarivuohipukit ovat parhaimmillaan 170-senttisiä. Säkäkorkeus on yli metri, ja painoa on jopa 100 kiloa. Kutut ovat pienempiä, noin 150-senttisiä ja alle metrin korkuisia, ja paino on vain puolet pukeista. Kierteissarvikauriin lyhyt ja sileä peitinkarva pitenee talvella, jolloin pohjavillakin kasvaa. Molemmilla sukupuolilla on leukaparta, pidempi se on kuitenkin pukeilla. Uroksilla on myös pitkät riippukarvat kaulassa, ryntäällä ja säärissä sekä pitkäkarvainen selkäharja. Pukkien huomiotaherättävin piirre on sarvet, jotka kierrettä mitaten voivat olla 1,5-metriset. Kierteiden muoto vaihtelee eri alalajeilla. Joillain ne ovat leveät, taaksepäin suuntautuvat ja vain puolitoistakierteiset, joskus ne sojottavat V:n muotoisina kohtisuoraan ylöspäin muodostaen 4–5-kertaisen korkkiruuvimaisen kierteen. Sarvissa on omalaatuinen sääntö: oikea sarvi kiertyy ulospäin oikealle, vasen vasemmalle. Samoin on kuttujen pienemmissä sarvissa, jotka ovat vain enintään 25 senttimetriä pitkät ja kaartuvat taaksepäin. Väriltään ne ovat yleensä valkoisia ja niskassa on tumma läikkä.
[muokkaa] Levinneisyys
Kierteissarvikauriita tavataan vain Pohjois-Afganistanin, Pakistanin Kashmirin ja Tadžikistanin ja Uzbekistanin vuoristoissa 600–3 600 metrin korkeudessa. Levinneisyysalue on hyvin laikukkainen.
[muokkaa] Elintavat
Kierteissarvikauriit elävät vuoristojen metsävyöhykkeellä ja niiden yläpuolella. Ne viihtyvät kallioisten seutujen ruohoniityillä ja lähtevät suurille vaelluksille vain runsaslumisina talvina. Parittelukausi on talvella, jolloin koiraat esittelevät sarviaan ja pöyhistelevät selkäharjaansa näyttääkseen isommilta, ne myös nousevat takajaloilleen vuorikauriiden tapaan. Naaras synnyttää 135–170 päivän kantoajan jälkeen yleensä yhden tai kaksi vohlaa, harvoin kolme. Vohlat syntyvät touko-kesäkuun alussa. Kierteissarvikauriit elävät pieninä ryhminä koiraat ja naaraat erillään. Kierteissarvikauriit saavat ruokansa vuoriston heinästä ja muusta kasvillisuudesta.
[muokkaa] Uhat
Kierteissarvikauriit ovat harvinaistuneet metsästyksen takia melkoisesti, ja jotkin alalajit ovat jo tyystin hävinneet.
