Keltasirkku
Wikipedia
| Keltasirkku | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Keltasirkku (Emberiza citrinella) on pirteänkeltainen pikkulintu ja yleinen lintulaudan vieras.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Talvella koiraalla on kirkkaankeltainen pää ja vatsapuoli, ja ruskearaidallinen selkäpuoli. Sen sijaan kesällä koiraalla on vain keltainen pää, mutta muilta osin koiras on tummempi. Naaras on vaatimattomampi, ruskeampi, ja sen vatsapuolikin on raidallinen. Linnulla on siemensyöjälle tyypillinen jykevä nokka. Tummassa pyrstössä on valkoiset reunasulat. Koiras on hieman kookkaampi. Nuori lintu ja koiras sulkasadon jälkeen muistuttavat naarasta. Keltasirkulla on sulkasato elo-syyskuussa, ja se kestää 7-8 viikkoa.
- pituus 16–19 cm
- siipien kärkiväli 23–39 cm
- paino 28–30 g
Ääni on korkea "dsip", varoittaa hyvin korkealla "tsiiii"-äänellä. Laulu on korkea, laskeva, hento säe "tsi-tsi-tsi-tsi-tsi-tsiii", jota kuulee maaliskuulta alkaen.
Suomen vanhin rengastettu keltasirkku on ollut 8 vuotta 11 kuukautta 24 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Koko Eurooppa ja iso osa Aasiaa on keltasirkun pesimäaluetta. Suomessa pesii lähes koko maassa, vain pohjoisimmassa Lapissa se on harvinainen. Suomen pesimäkanta on n. 1 miljoona paria, ja se oli Suomen 9. runsain pesimälintu 1980-luvun lopulla. Kaikkein pohjoisimmat populaatiot muuttavat vähän etelämmäksi talveksi. Suomalaisista keltasirkuista osa muuttaa Ruotsiin ja muualle eteläisen Itämeren alueelle lokakuussa, ja palaa maalis-huhtikuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kaikenlaiset avoimet alueet, joissa on kuitenkin jonkun verran puita tai pensaita. Yleisimmillään vanhanaikaisessa maatalousympäristössä. Runsas myös siemenpuustoisilla hakkuuaukeilla, pellonreunoissa ja voimalinjoilla. Muuttoaikoina pelloilla ja laitumilla, talvella viljavarastojen, latojen ja lintulautojen äärellä. Fasaanitarhoilla voi olla satapäisiä keltasirkkuparvia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on maassa hyvässä piilossa. Naaras munii toukokuussa 3–6, keskimäärin 4,5 harmahtavaa, tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo 12-13 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ollessaan vielä lentokyvyttömiä n. 12 vrk:n ikäisinäa, ja oppivat lentämään muutaman päivän päästä. Emot huolehtivat poikasista vielä viikon-pari. Munii säännöllisesti toisen pesyeen, jossa munia on hieman vähemmän kuin ensimmäisessä. Sukukypsä 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Syksyllä ja talvella syö siemeniä ja jyviä, lintulaudoilla suosii kauranjyviä. Kesäaikaan ravinto koostuu enimmäkseen selkärangattomista ötököistä ja lieroista. Poikasia ruokitaan hyönteisillä.
