Kansalaisjärjestö
Wikipedia
Kansalaisjärjestö on kansalaisia yhteen kokoava, hallituksista riippumaton järjestö. Useimmat kansalaisjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden rahoitus ainakin osaksi saadaan yksityiseltä sektorilta. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan julkista keskustelua vaalivassa keskiössä.
Termi kansalaisjärjestö vastaa englanninkielistä ilmausta non-governmental organization (lyh. NGO), joka sai alkunsa YK:n peruskirjan 10. luvun artiklan 71 antamasta mahdollisuudesta pyytää lausuntoja jäsenvaltioista ja niiden hallituksista riippumattomilta järjestöiltä. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytty maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 tunnusti kansalaisjärjestöjen elintärkeän roolin kestävässä kehityksessä.
Kansalaisjärjestöillä voi olla mitä moninaisempia tarkoitusperiä. Usein ne pyrkivät edistämään jäsentensä poliittisia tai sosiaalisia päämääriä. Myös toimintamuodot vaihtelevat: jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.
Joidenkin kansalaisjärjestöjen suhteet talouselämään ja hallituksiin voivat kärjistyä tasolle, jolla tapahtuu suoranaisia yhteenottoja.
[muokkaa] Esimerkkejä kansalaisjärjestöistä
- Amnesty International ja Human Rights Watch (ihmisoikeudet)
- Electronic Frontier Finland (EFFI) (sähköiset oikeudet)
- Greenpeace ja Maan ystävät (ympäristönsuojelu)
- Lions Club (hyväntekeväisyys)
- Lääkärit ilman rajoja (Médecins Sans Frontières) (humanitäärinen apu)
- Loesje (sananvapaus ja yleinen positiivinen asenne)
- Nuorkauppakamari (johtajuuskouluttautuminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen)
Punainen Risti toimii kuten kansalaisjärjestö, mutta sen asema on määritelty kansainvälisin sopimuksin.
