Johann Adolph Scheibe
Wikipedia
Johann Adolph Scheibe (Leipzig, 5. toukokuuta 1708 – Kööpenhamina, 22. huhtikuuta 1776) oli saksalainen säveltäjä, musiikkiteoreetiikko ja kriitikko.
Johann Adolph Scheibe oli kuuluisan urkujenrakentaja Johann Scheiben poika, joka oli suurelta osin itseoppinut muusikko ja tiedemies. Hän aloitti uransa Hampurissa, mutta vieti suuren osa elämäänsä Tanskassa, vuosina 1740–1747 Kapellmeisterina ja vuodesta 1766 eteenpäin hovisäveltäjänä Tanskan hovissa.
Scheibe oli valistuksen ajan merkittävimpiä musiikkitieteilijöitä ja vaikutusvaltainen kriitikko, joka kannatti yksinkertaista ja luonnollista kansallista saksalaista musiikkityyliä. Vuonna 1737 hän hyökkäsi voimakkaasti Johann Sebastian Bachin musiikkia vastaan.
Scheibe sävelsi myös lukuisia kantaatteja, oratorioita ja lauluja sekä instrumentaalieteoksia mukaan lukien sinfonioita ja konserttoja, joista monet ovat hävinneet.
