Jalo kahdeksanosainen polku

Wikipedia

Buddhalaisuuden Jalo kahdeksanosainen polku (sanskr. Āryo 'ṣṭāṅgo mārgaḥ, paaliksi Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo) on Buddha Śākyamunin opettama tie, joka johtaa kärsimyksen loppumiseen. Se sisältää moraaliohjeita ja käytännön meditaatio-ohjeita. Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs Neljästä jalosta totuudesta ja voidaan tiivistää kolmeen kategoriaan: prajñā (paaliksi paññā, viisaus), śīla (paaliksi sīla, moraali) ja samādhi (meditaatio, keskittyminen).

Seuraava teksti, Magga-vibhanga Sutta (Sutra kahdeksanosaisesta polusta) on Tipitakaan kuuluva sūtra (paaliksi sutta) eli Buddhan opetus. Suomennoksen sana oikea on käännös sanasta samyañc (sanskriitti) tai sammā (paali), joka tarkoittaa täydentymistä, kokonaisuutta tai koherenssia ja voi myös merkitä täydellistä tai ideaalia. Se ei tarkoita oikeaa väärän vastakohtana. ^[1]

Sisällysluettelo

1 Prajñā · Paññā · Viisaus
2 Śīla · Sīla · Moraali (eettinen toiminta)
3 Samādhi · Meditaatio (henkinen kehitys)
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Prajñā · Paññā · Viisaus

1. Samyag-dṛṣṭi · Sammā-diṭṭhi — Oikea ymmärrys (tai oikea näkemys, oikea perspektiivi)

”Ja mitä, munkit, on oikea ymmärrys? Tieto kärsimyksestä, sen syntymästä ja sen loppumisesta, ja tieto harjoituksesta, joka johtaa kärsimyksen loppumiseen. Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi ymmärrykseksi.”

2. Samyak-saṃkalpa · Sammā-saṅkappa — Oikea aie (tai oikea päättäväisyys, oikea ajattelu)

”Ja mitä on oikea aie? Pyyteetön, vapaa pahantahtoisuudesta ja vahingoittamisesta: tätä kutsutaan oikeaksi aikeeksi.

[muokkaa] Śīla · Sīla · Moraali (eettinen toiminta)

3. Samyag-vāc · Sammā-vācā — Oikea puhe

”Ja mitä on oikea puhe? Valehtelemisesta, eripuraa luovasta, hyväksikäyttävästä tai turhasta puheesta pidättäytyminen: tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi puheeksi.”

4. Samyak-karmānta · Sammā-kammanta — Oikea toiminta

”Ja mitä, munkit, on oikea toiminta? Toisen elämän riistämisestä, varastamisesta tai siveettömyydestä pidättäytyminen: tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi toiminnaksi”

5. Samyag-ājīva · Sammā-ājīva Oikea elinkeino

”Ja mitä, munkit, on oikea elinkeino? On tapaus, jossa jalojen opettama, hylättyään epärehellisen elinkeinonsa jatkaa elämäänsä oikeaa elinkeinoa harjoittaen: tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi elinkeinoksi.”

[muokkaa] Samādhi · Meditaatio (henkinen kehitys)

6. Samyag-vyāyāma · Sammā-vāyāma — Oikea ponnistus, oikea yritteliäisyys

”Ja mitä, munkit, on oikea ponnistus? (i) On tapaus, jossa munkki herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jotta vielä nousemattomat pahat, taitamattomat ominaisuudet eivät nousisi. (ii) Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan hylätäkseen pahat, taitamattomat ominaisuudet, jotka ovat jo nousseet. (iii) Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jotta vielä nousemattomat hyvät, taitavat ominaisuudet nousisivat. (iv) Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jo nousseiden hyvien, taitavien ominaisuuksien ylläpitämiseksi, ymmärtämisen selkeyttämiseksi, lisäämiseksi, kehittämiseksi ja kulminoimiseksi: tämä, munkit, on oikeaa yritteliäisyyttä”

7. Samyak-smṛti · Sammā-sati — Oikea tarkkaavaisuus, oikea valppaus

”Ja mitä, munkit, on oikea tarkkaavaisuus? (i) On tapaus, jossa munkki pysyy keskittyneenä kehoon kehossa — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä. (ii) Hän pysyy keskittyneenä tunteisiin tunteissa — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä. (iii) Hän pysyy keskittyneenä mieleen mielessä — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä. (iv) Hän pysyy keskittyneenä mielen kohteisiin mielen kohteissa — tietoisena ja valppaana &mdash luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä. Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi tarkkaavaisuudeksi.

8. Samyak-samādhi · Sammā-samādhi — Oikea meditaatio, oikea keskittyminen

”Ja mitä, munkit, on oikea keskittyminen? (i) On tapaus, jossa munkki — vetäytyneenä aistinautinnoista, vetäytyneenä taitamattomista (mielen) ominaisuuksista — tulee ensimmäiseen dhyanaan: vetäytymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, johon liittyy suunnattua ajattelua ja tarkastelua. (ii) Ajattelun ja tarkastelun vaiettua hän tulee toiseen dhyanaan: keskittymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, tietoisuuden yhdentymiseen johon ei liity suunnattua ajattelua ja tarkastelua — sisäiseen vakuuttumiseen. (iii) Ilon hälvettyä hän pysyy tyynessä tasapuolisuudessa, tietoisena ja valppaana sekä tietoisena fyysisestä mielihyvästä. Hän tulee kolmanteen dhyanaan, josta Jalot sanovat: 'Tyynenä ja tarkkaavaisena, hänellä on mieluisa asumus.” (iv) Ylitettyään niin mielihyvän kuin kärsimyksenkin — kuten aikaisemmin katosivat ilo ja vastenmielisyys — hän tulee neljänteen dhyanaan: tyyneyden ja valppauden kirkkauteen, jossa ei ole mielihyvää eikä kärsimystä. Tätä, munkit, on oikea keskittyminen.