Jättiläiskalmarit
Wikipedia
| Jättiläiskalmarit | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Jättiläiskalmari Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa, 20.2.1999 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Lajit | ||||||||||||||||
|
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) on heimo, joka kuuluu mustekalojen (Cephalopoda) luokkaan. Jättiläiskalmareihin kuuluu vain yksi suku, Architeuthis, johon kuuluu 8 eri lajia. Näistä tunnetuin ja suurin on jättiläiskalmari (Architeuthis dux).
[muokkaa] Piirteet
 |
Tämän artikkelin tai osion paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli kaipaa tarkistamista. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Jättiläiskalmarit voivat painaa tonnin, ja ne ovat suurimpia nykyään eläviä selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarin ruumis jakaantuu eviin, päähän ja kymmeneen lonkeroon, joista kaksi on pidentynyt pyyntilonkeroiksi. Pyyntilonkerot voivat olla 13 metriä pitkät. Jättiläiskalmari on pituudeltaan noin kuusinkertainen ihmiseen verrattuna. Suurin jättiläiskalmari on löydetty Uuden-Seelannin rannikolta. Sen ruumis oli noin kuusi metriä pitkä, ja juurestaan ihmisreiden paksuiset pyyntilonkerot olivat yhdentoista metrin pituiset. Jättiläiskalmari ui samalla tavalla kuin sen pienikokoisemmat sukulaisensa, tavallaan "perämoottorin" avulla. Se suihkuttaa vesisuihkun perässään olevasta sifonista työntäen sillä itseään eteenpäin. Päänsä etuosassa olevilla evillä se säätää uintisuuntaansa. Sen ravinto koostuu pääsääntöisesti kaloista, joita se pyydystää pitkillä lonkeroillaan. Sillä on yksi ainut vihollinen eli kaskelotti joka on suurin hammasvalaista.
