Israelin kuningaskunta

Wikipedia

Israelin kuningaskunta oli israelilaisten valtiomuoto suunnilleen vuosina 1020-722 eaa. Ennen kuninkaita israelilaisia hallitsivat patriarkat ja myöhemmin tuomarit. Kuningasvallalla oli vastustajansa, sillä pelättiin kuninkaan osalle tulevan valtaa ja kunnioitusta joka oli uskonnon mukaan varattu yksinomaan israelailaisten jumalalle.

Sisällysluettelo 1 Kuninkaat ja kuningashuoneet 1.1 Tarunomaiset tai historiallisuus epävarma 1.2 Todennäköisesti tai varmasti historialliset 2 Katso myös

[muokkaa] Kuninkaat ja kuningashuoneet

[muokkaa] Tarunomaiset tai historiallisuus epävarma

• Saulin kuningashuone
  • Saul
  • Isboset
• Daavidin kuningashuone
  • Daavid
  • Salomo
  • Rehabeam

Rehabeamin aikana yhtenäisvaltakunta hajosi. Pohjoisessa valtaan nousi Jerobeam, josta lasketaan pohjoisvaltakunnan kuninkaat. Etelässä Rehabeam säilyi laillisena kuninkaana, ja hänestä lasketaan Juudan kuningaskunnan kuninkaat. Juudassa Daavidin kuningashuone säilyi vallassa aina valtakunnan tuhoutumiseen saakka.

[muokkaa] Todennäköisesti tai varmasti historialliset

• Jerobeamin kuningashuone
  • Jerobeam
  • Nadab

• Baesan kuningashuone
  • Baesa
  • Ela
• Simrin kuningashuone
  • Simri
• Omrin kuningashuone
  • Omri
  • Ahab, ensimmäinen Raamatun ulkopuolisissa lähteissä varmasti nimeltä mainittu Israelin kuningas. Hänestä eteenpäin kuninkaat ovat historiallisia henkilöitä.
  • Ahasja
  • Joram
• Jehun kuningashuone
  • Joahas
  • Joas
  • Jerobeam II
  • Sakarja
• Jabeshin kuningashuone
  • Sallum
• Israelin viimeiset kuningashuoneet
  • Menahem
  • Pekahja
  • Pekah

[muokkaa] Katso myös

• Ensimmäinen kuninkaiden kirja (Vanha testamentti)
• Toinen kuninkaiden kirja

Tämä historiaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.