Graham Hill
Wikipedia
| Kansalliuus |  |
|---|---|
| Formula 1-luokassa | 1958-1975 |
| Talli(t) | Lotus, BRM, Brabham, Hill |
| GP-startit | 176 |
| Maailmanmestaruudet | 2 (1962, 1968) |
| Voitot | 14 |
| Palkintopallisijat | 36 |
| Paalupaikat | 13 |
| Nopeimmat kierrokset | 10 |
| Ensimmäinen GP-startti | Monacon Grand Prix 1958 |
| Ensimmäinen voitto | Hollannin Grand Prix 1962 |
| Viimeinen voitto | Monacon Grand Prix 1969 |
| Viimeinen GP-startti | Monacon Grand Prix 1975 |
| edit | |
Norman Graham Hill (15. helmikuuta 1929 – 29. marraskuuta 1975) oli brittiläinen Formula 1-kuljettaja, maailmanmestari ja toisen maailmanmestari Damon Hillin isä.
[muokkaa] F1-ura
Hill pääsi kilpa-auton rattiin ensi kerran vasta 24-vuotiaana. Ensin hän oli toiminut Lotus-tallin mekaanikkona, saaden palkkioksi ajaa kilpailun silloin tällöin. Kun Lotus tuli MM-sarjaan mukaan 1958 seurasi Hill perässä, muttei mekaanikkona vaan kilpa-ajana. Vuonna 1960 Hill siirtyi BRM-talliin, jossa hän onnistui voittamaan ensimmäisen mestaruutensa 1962, taistellen nuorta Jim Clarkia vastaan (42-30). Seuraavana vuonna tilanne oli aivan toinen kuin viime vuonna. Clark voitti peräti seitsemän kilpailua kymmenestä sinä kautena ja keräsi 54 pistettä Hillin 29:ntä vastaan. Hill voitti kaksi kilpailua, Monacon - ja Yhdysvaltojen GP:n.
1964 Hill oli taas taistelemassa mestaruudesta, tällä kertaa mukana hänen ja Clarkin lisäksi oli 1950 Road Racing:in MM-sarjoja dominoinut John Surtees. Nämä kolme taistelivat mestaruudesta viimeiseen kisaan saakka, mutta Clarkin moottorin hajottua hän putosi leikistä. Taistelu käytiin Surteesin ja Hillin välillä, jossa Surtees lopulta voitti yhdellä pisteellä mestaruuden Hilliin nähden.
1968 Hillistä Clarkista tuli tallikavereita ja epäiltiin että taistelu olisi tiukempi kuin koskaan, jopa tiukempaa kuin 1958 tai 1964. Toisin kuitenkin kävi kun kauden avauskisan voittanut Clark menehtyi F2-luokan kisassa Hockenheimissa, Saksassa. Tämä helpotti käytännössä Hillin urakkaa ja voittikin mestaruuden sinä vuonna kerättyään 48 pistettä.
[muokkaa] F1-uran loppu ja kuolema
Mestaruuden jälkeen alkoi Hillin suvantovaihe, joka kesti uran loppuun asti. 1969 hän ajoi pahan kolarin USA:n GP:ssä, mikä katkaisi hänen jalkansa, mutta silti hän kilpaili, kun parantui. Aluksi hän siirtyi Rob Walkerin yksityistiimiin ja 1971 Brabhamille. Vuonna 1973 hän perusti oman F1-tallin. 1975 Hill lopetti kilpa-ajouransa ja keskittyi täysin vain tiimiinsä, jonka kuskeiksi hommattiin Tom Brise ja tuleva maailmanmestari Alan Jones. Kaudelle 1976 talli oli suunnitellut uuden GH2-mallin, mutta sitä ei koskaan päästy kokeilemaan sinä kautena, kun Hill joka oli tiimin jäsenineen Jonesia lukuun ottamatta palaamassa testeistä Paul Ricardin radalta Etelä-Ranskasta, törmäsi Hillin ohjaama kone puiden latvoihin Arkleyssa, Lontoon lähellä. Kaikki koneessa olleet kuolivat Hillia ja Brisea myöten.
Graham Hill muistettiin maailmanmestaruuksiensa ja Damon Hillin isyytensä lisäksi myös siitä, että hän on ainoa kuljettaja, joka on voittanut kolme legendaarista kilpailua: Le Mansin 24 tunnin ajot, Indianapolis 500:n ja Monacon GP:n.
