Gneissi
Wikipedia
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen. Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50% on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. Liuske taas kertoo, että yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa. Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista; niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja ja väriltään se on joko harmaa tai punertava. Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttivistä syntyneitä kutsutaan nimellä Paragneissi.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan kivilaji.
