Georg Malmstén

Wikipedia

Georg Malmstén (27. kesäkuuta 1902, Helsinki – 25. toukokuuta 1981, Helsinki) oli suomalainen laulaja, muusikko ja säveltäjä.

Molli-Jorinakin tunnetun Malmsténin suosittuja levytyksiä ovat esimerkiksi Äänisen aallot, Muistelo ja Särkynyt onni. Erityisen suosittuja ovat lisäksi lastenlaulut Mikki-Hiirestä. Levytyksiä kertyi yhteensä 842. Se on ennätys, jota ei ole Suomessa vielä tähänkään päivään mennessä onnistuttu rikkomaan. Malmstén onkin tärkeimpiä suomalaisen kevyen musiikin vaikuttajia. Hän laajensi alusta asti ohjelmistoaan perinteisen iskelmämusiikin ulkopuolelle ja sai ehkä siksi arvostusta jo elinaikanaan, toisin kuin monet pelkästään iskelmässä pitäytyneet artistit. Hän sävelsi musiikkia myös elokuviin, näytteli monessa elokuvassa, sekä myös ohjasi yhden elokuvan, Pikku myyjätär. Myös hänen veljensä Eugen Malmstén ja tyttärensä Ragni Malmstén olivat tunnettuja artisteja.

Sisällysluettelo 1 Varhaiset vuodet 2 Läpimurto 3 Sota alkaa 4 Ura pääsee uuteen vauhtiin 5 Viimeisen kerran pinnalle 6 Salanimet 7 Ääninäytteitä 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Varhaiset vuodet

"Stadin kundi" Georg Malmstén syntyi musikaaliseen perheeseen 27. kesäkuuta 1902 Helsingissä. Georgin omat musiikilliset lahjat tulivat esille kansakoulussa, ja hän aloitti trumpetinsoiton opiskelun Helsingin musiikkiopistossa (nykyisin Sibelius-akatemia). Edistyttyään Georg pääsi oppilaaksi silloiseen Helsingin Torvisoittokuntaan ja 17-vuotiaana kornetistiksi Laivaston soittokuntaan. Pursimieheksi hän pääsi jo 19-vuotiaana.

Vuonna 1925 Georg Malmstén solmi avioliiton Ragnhild Törnströmin kanssa. Liitosta syntyi kaksi lasta. Samoihin aikoihin hän soitti Laivaston soittokunnan kanssa menestyksellisesti viihdemusiikkia Esplanadin puistossa, tietysti palveluksen ulkopuolella. Malmstén siirtyi vuosikymmenen loppupuoliskolla Helsingin konservatorioon opiskelemaan laulua Väinö Lehtisen johdolla ja myöhemmin oopperaluokalle Aino Acktén johdolla. Hän esiintyi oppilaskonserteissa hyvin lehtiarvosteluin ja sai näin Parlophon-yhtiön kiinnostumaan itsestään.

[muokkaa] Läpimurto

Malmstén pääsi vuonna 1929 levytysmatkalle Berliiniin, missä hän levytti muun muassa joitakin omia sävellyksiään, kuten kappaleen Särkynyt onni, jota myytiin noin 17 000 kappaletta ja joka nosti hänet viihdemusiikin tähdeksi. Alkuun Malmstén teki omiin sävellyksiinsä ruotsinkieliset sanat (hänen äidinkielensä oli ruotsi) ja suomennokset teki hänen ystävänsä Roine Richard Ryynänen. Useimmat kappaleet Malmstén levytti sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tuolloin Malmsténin ura kuitenkin vaikutti taipuvan taidemusiikin suuntaan. Hän esiintyi vuonna 1929 Händelin oopperan Julius Caesar nimiosassa, ja seuraavana vuonna hän esitti Savonlinnan oopperajuhlilla Jussin osan oopperassa Pohjalaisia. Puolisen vuotta myöhemmin hän antoi Helsingin yliopiston juhlasalissa ensikonserttinsa. Malmsténille tarjottiin kiinnitystä Suomalaiseen oopperaan, mutta taloudellisista syistä hän ei voinut ottaa tarjousta vastaan, sillä se olisi edellyttänyt luopumista iskelmämusiikista, eikä hän olisi kyennyt elättämään perhettään pelkällä oopperan palkalla.

Hän oli samana vuonna hakenut Laivaston soittokunnan kapellimestarin paikkaa mutta ei saanut sitä. Hän jätti laivaston, alkoi keskittyä Parlophon-levy-yhtiön myyntipäällikön tehtäviin, ja suuntautui näin lopullisesti viihdemusiikkiin. Malmstén jättäytyi vuonna 1931 vapaaksi taiteilijaksi. Hän aloitti saman vuosikymmenen aikana yhteistyön Dallapé-orkesterin kanssa laulusolistin ja kapellimestarin ominaisuudessa. Samaan aikaan hän sävelsi musiikkia revyihin ja myös näytteli niissä.

[muokkaa] Sota alkaa

Talvisodan sytyttyä Malmstén määrättiin Helsingin laivastoasemalle musiikkimestarin tehtäviin, joihin kuului mm. viihdytys.

Sota-aikana levy-yhtiöillä ei ollut aikaa etsiä uusia kykyjä, joten levyjä tekivät lähinnä jo ennen sotaa tähdiksi nousseet laulajat. Malmstén oli sotavuosina eniten levyttäneitä suomalaisia laulajia. Sota-ajan Malmstén-klasikkoja olivat 'Liisa pien', 'Tumma yö', 'Kaunis valhe', 'Kaarina', 'Pienet kukkivat kummut' ja monet muut.

Vaikka Malmstén palveli sota-aikana laivastossa, hänen aikansa kului paljolti muuhun kuin varsinaiseen sotimiseen. Levytysmatkoja tehtiin ensin Tukholmaan ja myöhemmin Berliiniin. Malmstén kiersi myös esiintymässä eri puolille Suomenlahtea sijoitetuille laivaston joukoille. Kiertueet tehtiin 'välillä vihollisen luotisateessa', kuten Malmstén itse asian ilmaisi.

Malmstén vapautui palveluksesta vuonna 1944 ja teki seuraavan levynsä 1945. Sodanjälkeiseinä vuosina Malmstén vaihteli levy-yhtiöitä eikä juuri tehnyt erityisen merkittäviä levytyksiä. Vuonna 1947 levytettiin kuitenkin tunnetumpi kappale Pennitön uneksija.

[muokkaa] Ura pääsee uuteen vauhtiin

Malmstén pääsi vuonna 1948 Helsingin Poliisisoittokunnan kapellimestariksi ja päätti näin vapaan taiteilijan kautensa. 1950-luvun alussa hän levytti monia sittemmin klassikoiksi muodostuneita kappaleita kuten Stadin kundi. Hän teki myös laulun 'Kohtalokas samba', josta tuli hänen veljensä Eugen Malmsténin konserttien bravuurinumero, vaikka Eugen lauloikin sen levylle vasta 1970-luvulla. Georg levytti samban 1950-luvulla, mutta hänen oma versionsa on jäänyt Eugenin ja Vesa-Matti Loirin versioiden varjoon.

Tässä vaiheessa Malmstén oli jo oppinut suomen kielen niin hyvin, että riimitteli laulujensa sanat suoraan suomeksi.

Hän kuitenkin keskittyi esiintymisen sijaan enemmänkin Poliisisoittokunnan johtamiseen. Tuona aikana sen sijaan syntyi monia uusia sävellyksiä. Poliisisoittokunnan kapellimestarin tehtävästä hän luopui vuonna 1965.

[muokkaa] Viimeisen kerran pinnalle

Malmstén alkoi 1960-luvulla vetää yhteislauluiltoja, joiden ansiosta hänen monia kappaleitaan löydettiin uudelleen. Hän levytti vielä 1970-luvun alkupuolella uusia versioita aiemmista klassikoistaan. Viimeisen kerran Malmsténin ääni tallentui levylle vuonna 1975 kappaleilla Ilta skanssissa ja Kirje sinulle. Hän joutui tuolloin kuitenkin huomaamaan, että hänen aikansa alkoi olla ohi.

Malmstén kuoli Helsingissä 25. toukokuuta 1981 pitkäaikaiseen sairauteen.

[muokkaa] Salanimet

Georg Malmsten käytti salanimiä:

• Jori-Setä
• Jorkka
• Kiljunen Kille
• Malmsten Jori
• Reima Matti

[muokkaa] Ääninäytteitä

• Georg Malmstén ja Kaarlo Kytö laulavat klassisen musiikin kappaletta Onnelliset, (RealPlayer -versio, Ylen Kansallisesta äänitearkistosta)
• Suo sana vain (RealAudio, Virtual Finlandin sivulta)
• Äänisen aallot (mp3-muodossa)
• Suomi-marssi (mp3-versio)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Georg Malmsténin elokuvaura
• Georg Malmstén Pomus.netin tietokannassa
• Georg Malmsténin syntymästä 100 vuotta (2002)
• Georg Malmstenin laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• Georg Malmsténin sävellystuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• Georg Malmstenin sanoitustuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa