Avoin lähdekoodi

Wikipedia

Avoin lähdekoodi (engl. open source, äännetään IPAn mukaan [əupən sɔ:s]^[1]) tarkoittaa mitä tahansa ohjelmistoa, jonka lisenssi täyttää Open Source Initiativen määrittelemät vaatimukset.

Open Source Initiative (OSI) on Bruce Perensin ja Eric S. Raymondin helmikuussa 1998 perustama organisaatio, jonka tarkoitus on edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä. Open Source Initiative on julkaissut avoimen lähdekoodin ohjelmistoille kymmenkohtaisen määritelmän (Open Source Definition). Ehdot täyttävä ohjelmisto luokitellaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoksi. OSI:n määritelmä muistuttaa vapaan ohjelmiston määritelmää, mutta on osittain löyhempi. Kaikki vapaat ohjelmistot ovat myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, mutta kaikki avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät ole täysin vapaita.

Sisällysluettelo

1 Avoimen lähdekoodin määritelmän pääkohdat
2 Vapaa ohjelmisto
3 Monilisensointi
4 Katso myös
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Avoimen lähdekoodin määritelmän pääkohdat

Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä.
Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa.
Myös johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia.
Lähdekoodin suora muokkaaminen voidaan kuitenkin kieltää, jolloin muutokset ja korjaukset on toimitettava erillisinä lisäyksinä. Voidaan myös vaatia, ettei johdettua teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta.
Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.
Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa.
Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet.
Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta.
Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa.
Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla.

Tekijänoikeudet säilyvät koodin kirjoittajilla. OSI on tarkastanut ja hyväksynyt joukon lisenssejä, joiden mukaisia ohjelmistoja pidetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoina. Niihin kuuluvat perinteisten GNU GPL:n ja BSD-lisenssien lisäksi myös eräiden yhtiöiden omat lisenssit, joilla ne jakavat ohjelmistojaan, kuten Apache-ryhmän, IBM:n (IBM Public License), Intelin (Intel Open Source License), Applen (Apple Public Source License), Nokian (Nokia Open Source License), Sun Microsystemsin (Sun Industry Standards Source License ja Sun Public License) ja Mozillan (MPL 1.0 ja 1.1) lisenssit.

OSI ei ole saanut varattua itselleen tavaramerkkiä "Open Source", mutta se on saanut merkittävästi vaikutusvaltaa yritysmaailmassa ja onnistunut rajoittamaan termin käyttöä.

[muokkaa] Vapaa ohjelmisto

Avoin lähdekoodi on usein sama asia kuin vapaa ohjelmisto. Vapaa ohjelmisto, jonka määritelmän kehitti alun perin Richard Stallman, on kuitenkin tiukemmin määritelty. "Avoin lähdekoodi" -termiä käytetään usein hieman höllemminkin, koska termi sopii paremmin yritysten käyttöön kuin "vapaa ohjelmisto" (free software) – englanninkielinen sana free tarkoittaa sekä ilmaista että vapaata, eivätkä yritykset halua asiakkailleen sitä vääristynyttä kuvaa, että kyse olisi ilmaisesta tuotteesta tukineen kaikkineen.

Vapaita ohjelmistoja koskevat säännöt eivät kuitenkaan koske kaikkia avoimen lähdekoodin lisenssejä – aina ei vaadita, että myös muokatut versiot annettaisiin vapaaseen käyttöön. GNU-projektin ja Free Software Foundationin johtaja Richard Stallman arvosteli avoimen lähdekoodin liikettä pragmaattisuudesta ja vapaiden ja "puolivapaiden" ohjelmien rajan hämärtämisestä. Ristiriidat eivät ole kuitenkaan olleet yhteensovittamattomia, vaikka peruslähtökohdissa on eroja.

[muokkaa] Monilisensointi

Jotkin ohjelmistot, kuten MySQL, ovat saatavilla vapaasti GNU GPL:n alaisena ja lisäksi maksullisena versiona niille, jotka haluavat sisällyttää koodin osaksi omaa kaupallista ja ei-vapaata tuotettaan. Tällöin tulee korostetusti esille, että vapaa ohjelmisto ei ole ilmainen siinä mielessä, että sen saisi "varastaa" – maksuehtona on, että muokattu koodi tarjotaan myös vapaasti muiden käyttöön. Tällä varmistetaan, että vapaan koodin kehittäjät saavat myös itse nauttia muiden kehitystyöstä ja että ohjelmiston kehitys ei tyrehdy kaikkien alkaessa ahneuttaan tuotteistaa ohjelmistosta suljettua.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

↑ Raija Hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syväoja (1995): Englanti–suomi suursanakirja. English–Finnish General Dictionary. WSOY ja Valitut Palat. ISBN 951-584-128-3.