Arthur Koestler
Wikipedia
Arthur Koestler (s. Kösztler Artúr, 5. syyskuuta 1905 – 3. maaliskuuta 1983) oli unkarilaissyntyinen journalisti, kirjailija, historioitsija ja tiedemies, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden.
Kösztler syntyi Budabestissa Itävalta-Unkarissa saksaa puhuvaan juutalaisperheeseen. Perhe muuttu myöhemmin Wieniin ja Kösztler opiskeli Wienin yliopistossa. Opiskellessaan hän innostui siionismista ja eli 1926--1929 Brittiläisessä Palestiinassa, aluksi kibbutzilla. Hän sai Palestiinan kansalaisuuden, mutta lähti Pariisiin Ullsteinin saksalaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajaksi. Hänestä tuli tiedetoimittaja ja hän otti 1931 osaa Graf Zeppelinin tutkimusmatkaan pohjoisnavalle.
Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta jätti jäsenyyden 1938 puolueen puhdistusten vuoksi. Hän matkusteli laajalti Neuvostoliitossa ja kiipesi Araratille Turkissa. Vuonna 1937 hän joutui falangistien pidättämäksi Málagassa ollessaan raportoimassa Espanjan sisällissodasta. Toisen maailmansodan alkaessa ranskalaiset internoivat hänet, ja vapauduttuaan hän liittyi muukalaislegioonaan, mutta pakeni viimein Marokon ja Portugalin kautta Englantiin. Hän palveli brittiarmeijan pioneerijoukoissa ja työskenteli BBC:ssa. Hänestä tuli Britannian kansalainen 1945. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Hän vastusti myös kuolemantuomiota ja puhui ydinaseriisunnan puolesta. Koestleristä tuli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentaja 1970-luvulla. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki mm. levitaatiota ja telepatiaa.
Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon.[1]
