Aleksei Kosygin
Wikipedia
Aleksei Nikolajevitš Kosygin (s. 1904–18. joulukuuta 1980) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puhemies (pääministeri) 1964–1980.
[muokkaa] Aikaisemmat vaiheet
Kosygin liittyi Puna-armeijaan 15-vuotiaana vuonna 1919. Hän taisteli Venäjän sisällisodassa. Hän opiskeli Leningradin osuuskuntaopistossa ja työskenteli Siperiassa. Hän liittyi kommunistipuolueeseen vuonna 1927. 1930-luvulla hän opiskeli Leningradin tekstiili-instituutissa ja toimi insinöörinä ja viimein johti Oktjabrskajan tekstiilitehdasta Leningradissa.
[muokkaa] Poliittinen ura
Stalinin suuri vaino johti puoluehallinnon virkojen vapautumisiin ja Kosygin sai kokopäivätyön puolueessa vuonna 1938. Hänestä tuli Leningradin puolueen teollisuus- ja liikennehallinnon johtaja ja Leningradin pormestari. Hän nimitettiin Neuvostoliiton hallituksen tekstiiliteollisuuden kansankomissaariksi vuonna 1939. Samana vuonna hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan. 1940–1946 oli kansankomissaarien neuvoston varapuhemiehenä vastuullaan kulutustavarateollisuus. Hän toimi Venäjän SFNT:n johdossa 1943–1946.
Toisen maailmansodan jälkeen Kosyginista tuli politbyroon ehdokasjäsen. Politbyroon täysjäsen hänestä tuli vuonna 1948. Kosygin toimi lyhyesti valtiovarainministerinä vuonna 1948 ja kevyen teollisuuden ministerinä 1953 asti.
Kosygin erotettiin politbyroosta hiukan ennen Stalinin kuolemaa. On arveltu, hänen joutuneen Stalinin epäsuosioon. Hän oli muutaman vuoden syrjässä. Nikita Hruštšovin aikana hänet nimitettiin uudelleen korkeimman neuvoston puhemieheksi vuonna 1957 ja presidiumin (ent. politbyroon) täysjäseneksi vuonna 1960.
[muokkaa] Pääministerinä
Kun Hruštšov syrjäytettiin, Kosyginista tuli ministerineuvoston puhemies lokakuussa 1964 troikassa Brežnevin ollessa pääsihteerinä ja Nikolai Podgornyi presidiumin puhemiehenä.
Kosyginin esitti uudistusohjelman vuonna syyskuussa 1965. Ohjelmassa oli taloudellisen ylikeskittymisen ja byrokratian purkaminen. Tavoitteena oli talouden hajakeskittäminen ja kulutustavaroiden tuotannon lisääminen. Edelleen kuitenkin Moskovan byrokratia päätti hinnoista, ei vapaa kilpailu. Maataloustuotantoa parannettiin antamalla vapauksia maatalouden harjoittajille, kuten lupa omistaa suurempia yksityispalstoja. Kosyginin uudistukset koskivat vain pientä osaa teollisuustuotannosta. Brežnev ei hyväksynyt Kosyginin uudistuksia ja uudistusohjelma lakkautettiin. Kuitenkin Kosygin säilytti asemansa pääministerinä ja politbyroossa vuoteen 1980. Saadessaan tarpeeksi valtaa hoitaa maataan, Kosygin pyrki tekemään niin päivittäin vähintään 15 tuntia.
Kosygin sairastui ja luovutti tehtävänsä lokakuussa 1980, vain muutama viikko ennen kuolemaansa.