Ötzi
Wikipedia
Ötzi on vuonna 1991 Tirolista löydetty jäätynyt ja muumioitunut ihmisruumis kalkoliittiselta kaudelta noin 3 300-luvulta eaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Löytö
Ötzin löysi 19. syyskuuta 1991 saksalainen pariskunta Helmut ja Erika Simon. Muumio löytyi jäätiköltä laaksosta Ötztalin Alpeilta läheltä Itävallan ja Italian rajaa. Ensi alkuun oletettiin kyseessä olevan varsin tuore vainaja. Ruumis irrotettiin jäästä ja toimitettiin Innsbruckiin, missä sen todellinen ikä havaittiin. Vainaja sai löytöpaikkaansa mukailevan lempinimen Ötzi. Löytöpaikkaa tarkemmin tutkittaessa sen havaittiin olevan muutamia metrejä Italian puolella, ja nykyään Ötzi on Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa Bolzanossa Italiassa.
[muokkaa] Tieteelliset tutkimukset
Ötzin arvellaan olevan peräisin ajalta noin 3 300 ennen ajanlaskumme alkua eli noin 5 300 vuotta sitten, joten hän kilpailee egyptiläisen Ginger-muumion kanssa maailman vanhimman pehmeine kudoksineen säilyneen ihmisruumiin asemasta. Ötzi ei ollut vain jäätynyt, vaan myös pakkasessa kuivunut, joten ruumis on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Ötziä pidetään yleisesti yhtenä 1990-luvun tärkeimmistä arkeologisena sensaatioista. Ötzin ruumista ja hänellä olleita esineitä on tutkittu hyvin tarkkaan.
[muokkaa] Ruumis
Ötzi oli kuollessaan noin 40–53-vuotias, 160 senttimetriä pitkä mies. Hän oli keskimäärin vanhempi ja pitempi kuin aikalaisensa. Ötzistä löytyneiden siitepöly- ja muiden hiukkasten sekä hammaskiilteen isotooppianalyysin perusteella Ötzin on päätelty olleen syntyisin nykyisen Feldthurnsin kylän lähistöltä Bolzanon pohjoispuolelta ja viettäneen aikuisikänsä noin 50 km pohjoisempana. Ötzin mitokondrio-DNA kuuluu haploryhmään K, mutta sitä ei ole voitu sijoittaa mihinkään ryhmän nykyisistä kolmesta haarasta.
Ötzin ruuansulatuselimistöstä on löytynyt jäänteet kahdesta ateriasta, joista viimeisin oli syöty noin kahdeksan tuntia ennen kuolemaa. Toiseen kuului gemssin, toiseen saksanhirven lihaa, ja molempien kanssa oli syöty myös viljaa sekä juureksia ja hedelmiä. Ötzin syömä vilja oli käsiteltyä yksijyväisvehnää, hyvin todennäköisesti leipää. Ötzin vatsasta löytyi myös oratuomen siemeniä.
Varhaisemman aterian seasta löytynyt siitepöly osoitti, että se oli nautittu havumetsässä ja että lähistöllä oli kasvanut vehnää sekä palkokasveja, jotka ovat voineet olla viljeltyjä. Lisäksi löytyi humalapyökin siitepölyä. Siitepöly oli hyvin säilynyttä, jopa niin, että siittiösolut olivat ehjiä, joten sen on täytynyt olla hyvin tuoretta joutuessaan Ötzin vatsaan, vain muutaman tunnin ikäistä. Tästä voidaan päätellä Ötzin kuolleen alkukesästä. Koska yksijyväisvehnän ja oratuomen sato korjataan loppukesästä ja syksyllä, näiden ruoka-aineiden on täytynyt olla talven yli varastoituja.
[muokkaa] Tatuoinnit
Ötzillä oli 57 tatuointia, joista osa oli lähellä sellaisia akupunktiopisteitä, joita käytettäisiin nykyäänkin Ötzillä havaittujen vaivojen kuten nivelrikon akupunktiohoidossa. Ötzillä oli myös piiskamatoja. On uskottavaa, että tatuoinneilla oli hoitotarkoitus samaan tapaan nykyaikaisella akupunktiolla.
[muokkaa] Vaatteet ja kengät
Ötzin vaatteet olivat varsin hienoa työtä. Hänellä oli heinästä kudottu viitta ja nahkaiset vaatteet ja kengät. Kengät olivat leveät, ilmeisesti suunnitellut lumessa kävelemiseen. Pohjat olivat karhunnahkaa ja päälliset peurannahkaa, punotut osat puunkuorta. Kengissä oli eristeenä heinää, ja ne oli käsitelty vedenpitäviksi eläinrasvoilla.
Ötzin kengistä on tehty rekonstruktioita, ja niitä on jopa aiottu valmistaa myyntiin. Taannoin kuitenkin brittiarkeologi Jacqui Wood on esittänyt kenkien olevan vain lumikenkien osa; tällöin aiemmin repun rungoksi tulkittu esine olisi toisen lumikengän pohja.
[muokkaa] Muut varusteet
Ötzillä oli kuparikirves, piikivinen veitsi, puolivalmis marjakuusesta tehty pitkäjousi ja nuolia, joiden varret olivat heisipuusta ja kanukasta ja kärjet piikivestä.
Ötzin mukana olleissa esineissä oli kahdenlaista kääpää, joista toinen on tunnettu kansanparannuksessa lääkkeenä. Toinen oli taulakääpää. Ötzin varsin monimutkaiseen tulentekovälineistöön kuului lisäksi yli kymmentä kasvia sekä piikiveä ja pyriittiä.
[muokkaa] Väkivaltainen kuolema
DNA-analyysilla Ötzin aseista on löydetty neljän ihmisen verta. Ötzin löytyessä hänen kädessään oli veitsi, jota jotkut arvelevat Ötzin käyttäneet itsepuolustukseen vihollista vastaan juuri ennen kuolemaansa.
Ötzin kuolinsyy oli luultavasti selkään ammuttu nuoli. Ennen sitä Ötzin yleisesti uskottiin kuolleen pakkasessa hypotermiaan. Vuonna 2001 tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että Ötziä oli ammuttu nuolella. Nuoli upposi syvälle lihaan ja ehkä aiheutti verenmyrkytyksen tai verenhukan. Ötzin on täytynyt kuolla hyvin tuskallisella tavalla. Nuoli näkyy jo ensimmäisistä Ötzistä otetuista röntgen-kuvista, mutta jostakin syystä tutkijat eivät aluksi huomanneet sitä. Myös Ötzin käsissä, ranteissa ja rinnassa on ruhjeita ja haavoja.
Jotkut tutkijat ovat arvelleet Ötzin olleen lammaspaimen, jonka rosvot murhasivat saadakseen hänen lampaansa. Toinen vaihtoehto on, että Ötzi kuoli sotaretkellä. Ötzin kuparikirves viittaa siihen, että hän oli hyvin korkea-arvoinen henkilö, ehkä jopa heimopäällikkö.
