Yrittäjyys

Wikipedia

Käsityöläisyrittäjä Kiinassa.

Joichi Ito on japanilainen yrittäjä.

Yrittäjyys, yleisesti tunnettu englannin kielen termillä entrepreneurship, on uusien toimintaorganisaatioiden - erityisesti liiketoiminnallisten yritysten - luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla.

Yrittäjyys on usein haasteellinen edesottamus, koska suurin osa vastaperustetuista yrityksistä ei ole enää toiminnassa muutaman vuoden kuluttua. Yrittäjä toimii usein myös erilaisen sosiaali- ja eläketurvan alaisuudessa kuin palkansaaja.

Toisaalta yrittäjyys on kuitenkin kaiken kansantaloudellisen toiminnan perusta, ja ilman riittävää yrittämisintoa yhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät ratkaisevasti. Joissakin yhteiskunnissa on hyvin suuri yrittämisen vapaus ja myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen, esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas sosialistisen suunnitelmatalouden maissa tämä vapaus on virallisesti yleensä hyvin rajoitettua.

Yrittäjyydellä voidaan tarkoittaa monta asiaa riippuen siitä millaisesta yhteiskunnasta tai organisaatiosta on kyse. Yrittäjyyteen voi kuulua yrityksen perustamisen lisäksi myös useiden omien freelance-henkisten työkeikkojen ja kouluttautumismahdollisuuksien luominen. Tällöin kyseessä on usein ns. sisäinen yrittäjyys.

Useat "korkean profiilin" starttiyritykset etsivät pääomasijoitusrahoitusta (engl. venture capital) tai ns. enkelirahoitusta (engl. angel capital) saadakseen käyttöpääomaa yrityksen alkuvaiheen negatiivisen kassavirran kattamiseksi (ns. kuoleman laakso).

Kauppa- ja teollisuusministeriön Yrittäjyyskatsaus 2006:n mukaan yrittäjien osuus koko Suomen työllisistä on 9,1%. Suurimmat luvut löytyvät Ahvenanmaalta 11,8%, Satakunnasta 11,1% ja Etelä-Pohjanmaalta 10,7% ja pienimmät Pohjois-Pohjanmaalta 6,7% ja Kainuusta 7,1%.

[muokkaa] Yrittäjyys Suomessa

Suomessa on monia kehitysyhtiöitä ja organisaatioita, jotka pyrkivät tarjoamaan asiantuntijapalveluita yrittäjiksi aikoville. Yrittäjyyttä voi myös opiskella sekä pää- että sivuaineena vaikkapa yliopistossa (kts. esimerkiksi www.jyu.fi). Julkista rahoitusta on myös mahdollista saada yrityksen perustamiseen (uus)yrittäjyyskeskukset, yrityshautomot ja tiedepuistot, koska kuntien ja Suomen valtioneuvoston pitkän aikavälin strategiana on saada Suomeen lisää yrittäjiä.