XChat

Wikipedia

X-Chat

Kehittäjä	XChat kehittäjät
Viimeisin versio	2.6.5 / 2006
Alusta	BSD, GNU/Linux, Solaris, Windows
Ohjelmistotyyppi	IRC-asiakasohjelma
Lisenssi	GPL
Kotisivu	www.xchat.org

X-Chat (tai XChat) on graafinen IRC-sovellusohjelma, joka toimii useissa käyttöympäristöissä, joihin lukeutuvat BSD-, GNU/Linux-, Solaris- ja Windows-pohjaiset järjestelmät. X-Chat on tunnettu erikoisesta hinnoittelu- ja lisensointipolitiikastaan.

[muokkaa] Hinnoittelu

X-Chatin lähdekoodia ja ajettavia versioita jaetaan ilmaiseksi ohjelman virallisella kotisivulla. Tästä käytännöstä poikkeaa ohjelman ajettava Windows-versio, josta on ilmaiseksi jaossa vain 30 vuorokauden ajan toimiva koekäyttöversio, jolla käyttäjä voi kokeilla ohjelmaa ennen ostopäätöksen tekemistä. Varsinainen ajettava Windows-versio on maksullinen ja maksaa kirjoitushetkellä (2006) noin 20 Yhdysvaltain dollaria. Ohjelman kotisivujen mukaan maksuilla rahoitetaan lähdekoodin kääntämisestä ajettavaksi Windows-versioksi aiheutuvaa työtä.

[muokkaa] Lisensointi

Ohjelman lähdekoodi ja useimmat ajettavat versiot ovat GPL-lisenssin alla julkaistuja ja kuuluvat näin ollen vapaisiin ohjelmistoihin. Poikkeuksen tähän tekee Windowsille tarjolla oleva 30 vuorokauden koekäyttöversio. Täydellisen ja vapaan GPL-lisensoidun ajettavan Windows-version käyttäjä voi ostaa itselleen X-Chatin kehittäjiltä. Kokenut käyttäjä voi hankkia täyden Windows-version itselleen myös ilmaiseksi kääntämällä sen ohjelman sivustolla julkaistuista lähdekoodeista. Lisäksi käyttäjä voi hankkia ajettavan ohjelman tai ohjelman käännöspalvelun kolmannelta osapuolelta.

Koekäyttöön tarkoitetun epävapaan Windows-version julkaiseminen nostatti keskustelua siitä, oliko julkaisevalla taholla lupa käyttää kaikkien kehitykseen osallistuneiden tarjoamaa ohjelmakoodia epävaassa ohjelmassa. Koekäyttöversion julkaiseminen epävapaana rikkoi mahdollisten GPL-lisenssin alaisena X-Chatissa käytettäväksi luovutettujen ohjelmakoodin palasten käyttöehtoja. Yhtenä syynä koekäyttöversion julkaisemiseen epävapaana oli luultavasti pelko siitä, että ohjelmakoodin paljastaminen johtaisi 30 vuorokauden jälkeisen käyttörajoitteen kiertämiseen käytettävien työkalujen kehittämiseen.