Vouti
Wikipedia
Vouti on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys. Keskiajalla voudit kuuluivat ylhäisaateliin. Heidän tehtäviään oli tuolloin periä kuninkaalle menevät verot sekä toimia käskynhaltijana tietyllä alueella tai linnassa linnanisännän apulaisena. Esimerkiksi Turun linnanvoutina toimi vuonna 1515 laamanni Klaus Henrikinpojan poika Krister.
Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 kuninkaalle Tukholmaan toimitetussa Suuressa valituksessa kerrotaan voudeista seuraavaa: "Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat knaapit, voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet". Jo aikaisemmin, vuonna 1581 oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä (jahtivouti, lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee Seitsemässä veljeksessä kyläläisten keskuudestaan valitseman jahtivoudin ja toisaalta Viertolan kartanon voudin.
