Tunnus (morfologia)
Wikipedia
Tunnus ilmaisee morfologista kategoriaa. Sen avulla sanan perusvartalosta muodostetaan alivartaloita. Suomen kielessä on nomineilla monikon tunnus, joka on nominatiivissa t, muissa taivutusmuodoissa i: talo-t, talo-i-ssa. Verbeissä on pääluokan, moduksen (tapaluokan) ja tempuksen (aikamuodon) tunnus. Aktiivilla ei ole tunnusta, passiivilla on tunnus -ta(an)/tä(än), -da(an)/dä(än), joka on voinut assimiloitua edellisen äänteen kanssa (tullaan, mennään). Imperfektillä on tunnus i: men-i-mme. Potentiaalin tunnus on -ne: laula-ne-e. Konditionaalin tunnus on -isi: tul-isi-t Tunnuksia voi olla pari peräkanaa: lauletta-isi-in.
