Titus

Wikipedia

Titus Flavius Vespasianus (30. joulukuuta 39 — 13. syyskuuta 81) oli Rooman keisari vuosina 79— 81. Hänet muistetaan varsinkin kolmesta asiasta: Jerusalemin tuhoamisesta, tulivuori Vesuviuksen purkauksen uhrien auttamisesta ja Rooman Colosseumin avajaisten järjestämisestä.

[muokkaa] Elämä ennen keisariutta

Titus hyötyi isänsä Vespasianuksen suhteista keisari Neron hoviin. Hän sai korkeatasoisen koulutuksen ja oppi tuntemaan valtakunnan tärkeimpiä vaikuttajia.

Vuonna 67 Vespasianus sai tehtäväkseen Juudean kapinan kukistamisen (ns. juutalaissota), ja Titus seurasi isäänsä tuolle sotaretkelle. Hän sai komentoonsa yhden legioonan ja johti sitä varsin taitavasti, tosin saavuttamatta mitään historiallisesti merkittäviä voittoja.

Kun Vespasianus vuonna 69 nimitettiin Rooman keisariksi, siirsi hän vastuun kaikista sotatoimista Titukselle. Kapina oli tosin jo suurimmaksi osaksi kukistettu, vain Jerusalem teki yhä sitkeää vastarintaa roomalaisille. Titus aloitti Jerusalemin piirityksen, ja vuoden 70 kesällä hän lopulta valtasi kaupungin.

Valtauksen jälkeen suurin osa Jerusalemia tuhottiin maan tasalle, ja Titus kohteli julmasti henkiin jääneitä juutalaisia kapinallisia. Valtauksen yhteydessä tuhoutui myös kuuluisa Jerusalemin temppeli. Tosin historioitsija Flavius Josephus väittää, että Titus yritti sammuttaa temppelissä riehuvaa tulipaloa. Oli miten oli, juutalaiset muistavat Tituksen pahamaineisena Jerusalemin hävittäjänä ja juutalaisten diasporan alkuunpanijana.

Palattuaan Roomaan Titus sai viettää triumfin yhdessä isänsä keisari Vespasianuksen kanssa. Tituksen saavuttaman voiton kunniaksi pystytettiin Rooman Foorumille riemukaari, joka on säilynyt näihin päiviin asti.

Vespasianuksen hallintokaudella Titus hoiti monia tärkeitä tehtäviä, toimien mm. pretoriaanikaartin prefektinä. Hän oli luotettava Vespasianuksen päätösten toimeenpanija.

[muokkaa] Keisarius

Vespasianus kuoli vuonna 79 ja Tituksesta tuli hänen seuraajansa. Titus jatkoi isänsä järkevää taloudenpitoa ja osoittautui muutenkin vastuuntuntoiseksi hallitsijaksi. Kun tulivuori Vesuvius purkautui hävittäen Pompejin kaupungin, oli Titus organisoimassa hätäapua. Ja kun Roomassa riehui vuonna 80 suuri tulipalo, antoi hän paljon valtion varoja kaupungin jälleenrakentamiseen.

Eräänlaisena huipentumana Tituksen hallintokaudelle oli Colosseumin amfiteatterin (alun perin nimeltään ”Flaviusten amfiteatteri”) avajaiset vuonna 81. Ne kestivät 100 päivää ja tarjosivat kansalle paljon mahtipontista viihdettä. Kerrotaan, että avajaisten viimeisenä päivänä Titus purskahti julkisesti itkuun. Syytä tunnepurkaukseen ei tiedetä, mutta eräs mahdollisuus on, että hän tiesi olevansa kuolemansairas. Ehkäpä avajaisten päättyminen muistutti häntä elämän päättymisestä.

Titus kuoli kuumetautiin syyskuussa 81, hallittuaan vain kahden vuoden ajan. Tituksella ei ollut poikia, joten valta siirtyi hänen veljelleen Domitianukselle.

Tituksen hallintokausi oli lyhyt, mutta hän on silti jäänyt historiaan esimerkkinä hyvästä hallitsijasta. Tämä on paljolti historioitsija Suetoniuksen ansiota, sillä hän ei säästele kehuja kirjoittaessaan Tituksesta. Suetonius on tosin saattanut ylistää Titusta luodakseen kontrastia hänen pahamaineiseen seuraajaansa Domitianukseen.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Alf Henrikson (1993): Antiikin tarinoita 1-2. WSOY. ISBN 951-0-18515-9.
• Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto (2000): Rooman keisarit. Karisto. ISBN 951-23-4094-1.

Edeltäjä Vespasianus

Rooman keisari

Seuraaja Domitianus