Teosto

Wikipedia

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö. Suomalaiset musiikin tekijät ja kustantajat perustivat yhdistyksensä v. 1928 valvomaan oikeuksiaan. Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät Teoston jäsenet, joita on noin 700^[1].

Teosto huolehtii, että musiikin käyttäjät saavat helposti luvat musiikin esittämiseen ja tallentamiseen ja että tekijät saavat tästä korvauksen. Teosto edustaa yli 17 000:ta kotimaista tekijää ja kustantajaa sekä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa solmimiensa sopimusten kautta n. 2 miljoonaa ulkomaista tekijää.

Vuonna 2005 Teosto jakoi keräämistään korvauksista 88 prosenttia musiikin tekijöille ja kustantajille sekä "kotimaisen musiikin edistämiseen". Lopuilla 12 prosentilla katetaan yhdistyksen toimintakulut.

[muokkaa] Teoston toiminta

Teosto ajaa ja valvoo säveltäjien, sanoittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia.
Teosto myy musiikkia käyttäville lupatuotteita musiikin esittämiseen ja tallentamiseen. Musiikin käyttäjäasiakkaita ovat mm. radio- ja TV-yhtiöt, konserttien ja muiden tapahtumien järjestäjät ja taustamusiikkia käyttävät yritykset sekä äänitetuottajat.
Teoston osana toimiva Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus (Fimic) palvelee musiikkialan ammattilaisia, kuten toimittajia, konserttien ja festivaalien järjestäjiä ja orkestereita.
Teosto jakaa vuosittain Teosto-palkinnon. Palkinto on määrältään 40 000 euroa ja se voidaan jakaa 1–3 teokselle tai teoskokonaisuudelle. Palkittavan teoksen pitää olla Teoston asiakkaana olevan tekijän tuotantoa.

[muokkaa] Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu

Osana Teostoa toimii myös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuyksikkö, joka kerää muun muassa tyhjien CD- ja DVD-levyjen sekä audio- ja videotallentimien maahantuojilta ja kotimaisilta valmistajilta hyvitysmaksut.

Tekijänoikeuslain mukaan hyvitysmaksun suuruudesta sekä varojen käytöstä päättää opetusministeriö. Maksun keräämisen ja käytännön hallinnoinnin hoitaa lukuisia suomalaisia tekijöitä edustava järjestö, jonka opetusministeriö hyväksyy määräajaksi. Ajalle 1.1.2006–31.12.2006 ministeriö on nimennyt tehtävään Teoston. ^[2]

[muokkaa] Kritiikkiä

Teostoa on kritisoitu sen nauttimasta erityisasemasta oikeuksienhallinnassa. Kritiikkiä ovat esittäneet toisaalta oikeudenhaltijat, jotka ovat kaivanneet enemmän vapauksia omien teostensa käytöstä päättämiseen, ja toisaalta musiikkialan yrittäjät, joiden mukaan kilpailu toisi toimintaan tehokkuutta ja joustavuutta. Poptori Oy:n toimitusjohtajan Erkki Puumalaisen mukaan Teoston toiminta ei ole tarpeeksi läpinäkyvää eikä se toimi tarvittavan joustavasti eikä asiakaslähtöisesti.^[3] Myös esiintyvien taiteilijoiden Elvis ry:n Selvis-lehdessä on arvosteltu Teoston päätöksentekoprosessia ja tukisiirtojen kohdistuksia.^[4]

Sopimuslisenssikäytännön perusteella Teosto myöntää automaattisesti esitysluvan ja perii esityskorvauksen myös sellaisten oikeudenhaltijoiden puolesta, jotka eivät ole Teoston asiakkaita ^[5]. Mahdollisuuden tähän antaa tekijänoikeuslain 26§ ^[6]. Oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus laskuttaa näin perityt korvaukset Teostolta kolmen vuoden kuluessa. Käytännössä laskutuksen perusteeksi tarvittavia esityskertatietoja on riippumattoman tahon kuitenkin nykytilanteessa vaikea kerätä. ^[7]

Toisaalta Teoston asiakassopimuksen ehdot poissulkevat teoskohtaisen sopimisen. Säveltäjällä ei Teoston asiakkaana ole mahdollista esimerkiksi jättää jotain yksittäistä sävellystään Teoston oikeuksienhallinnan ulkopuolelle.^[8]