Taidekäsitys
Wikipedia
Taidekäsitys on taiteentutkimukseen, taidefilosofiaan ja estetiikkaan liittyvä käsite, jolla viitataan määritelmiin siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Erilaiset taidekäsitykset ja niiden kulloinenkin vallitsevuus liittyvät kulttuuriin.
Institutionaalisen taidekäsityksen mukaan teoksen status taiteena määrittyy sen esittämiskontekstin kautta tai museon, kriitikoiden tai muun vastaavan instituution tunnustaessa teoksen taiteeksi. Tätä käsitystä voidaan perustellusti pitää elitistisenä, sillä se hyväksyy rajatun joukon oikeuden määrittää taiteen olemus. Institutionaalisen taidekäsityksen mukaan oheisen kuvan esittämä pisoaari, Marcel Duchampin teos "Fountaine", ei miestenvessan seinään kiinnitettynä ole taidetta, mutta muuttuu sellaiseksi saadessaan paikan esimerkiksi galleriaksi tunnustetun tilan seinältä.
Intentionaalisen taidekäsityksen mukaan teoksen asema taideteoksena määrittyy taiteilijan tarkoitusperien perusteella. Taiteilijan valkoiseksi maalaama seinä ei ole taideteos, ellei taiteilija ole niin tarkoittanut. Tekijälähtöisen taidekäsityksen mukaan taas taiteilijan valkoiseksi maalaama seinä olisi taidetta maalaajan tarkoitusperistä riippumatta. Esteettinen taidekäsitys taas perustuu teoksen muodon ominaisuuksiin. Mikäli nämä täyttävät vallitsevat normit, teos voidaan lukea taiteeksi. Esimerkki normeista, joihin esteettinen taidekäsitys nojaa, on käsitys kauneudesta.
Näiden käytännössä usein monilta osin päällekkäisten määritelmien ulkopuolelle sijoittuu paljon erilaisia näkemyksiä taiteesta - esimerkiksi sellaisia, jotka korostavat teoksen kokijan tai katsojan subjektiivista kokemusta taideteos-statukseen oikeuttajana. Eräs tällainen on Tulenkantajiin kuuluneen Erkki Valan käsitys, jonka mukaan taidetta on yksilön "kaipaus äärettömään" ja "elämä", joita tulee rakastaa, eikä "korokkeelle kohotettu kullattu jumala". [1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Vala, E. (1928) "Taiteen vapauttaminen". Teoksessa Otso Kantokorpi (toim.): Tulenkantajat 1928-1930. smak! - Suomalaista modernismia, avantgardea ja kulttuurikritiikkiä. Bibliografioita ja dokumentteja, 1. Helsinki: JB-Kustannus. 8-9
