Sleipnir
Wikipedia
Sleipnir oli Odinin, skandinaavisen ylijumalan mahtava kahdeksanjalkainen ori, jonka kotitalli oli Aasgaardissa, ylisessä maailmassa. Se laukkasi tuulta nopeammin ja ylitti kaikki esteet. Sleipnir keräsi taistelussa kaatuneiden soturien sielut ja vei ne Valhallaan, sankarien asuinpaikkaan.
Sleipnirin isä oli mahtava Svadilfari, valtava musta ori, joka kuului eräälle jättiläiselle. Jätti tarjoutui eräänä päivänä rakentamaan hevosensa avulla linnan Aasgaardin suojaksi kolmessa talvessa, mikäli saisi palkkioksi auringon, kuun ja puolisokseen Freija-jumalattaren. Jumalat pitivät tehtävää mahdottomana ja suostuivat. Svadilfari oli kuitenkin vahva ja suuri apuri, ja jättiläinen näytti onnistuvan. Jumalat pyysivät Loki-jumalaa, suurta taikuria ja temppuilijaa, hidastamaan työtä. Loki otti harmaan tamman muodon ja vietteli Svadilfarin pois isäntänsä luota. Yhdessä Svadilfari ja Loki saivat varsan, ihmeellisen Sleipnirin. Kun jättiläisen aika loppui, Loki otti ihmisen hahmon ja palasi Aasgaardiin Sleipnir mukanaan. Odin ihastui ikihyviksi ja otti Sleipnirin ratsukseen.