Keskustelu:Sinko

Wikipedia

Singon ja rakettiaseen erottelu eroaa tässä yleisesti käytetystä. Esim puolustusvoimien käyttämästä. [1]. Suosittelen pysymistä yleisesti käytetyissä termeissä sanojen "väärää" käyttöä vastaan saarnaamisen sijaan. RPG-7 on tosiaan sinko eikä mikään "rakettiase".

Mihin perustuu käsitys, että panssarikranaatti ja ontelokranaatti olisivat sama asia? Oma lähdeteokseni on hukassa, mutta esim. nyyssipostaukset valottavat ammusten eroa [2], [3], [4]. --Mikko Paananen 14. joulukuuta 2004 kello 00:38 (UTC)

Juu, eivät ole sama asia. (Ontelokranaatti perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen panssarikranaatti iskuenergiaan. Molempia käytetään panssaritorjunnassa tykistöllä ammuttuna, onteloperiaatetta muuallakin (pohjamiina, singot).) 80.221.128.80 14. joulukuuta 2004 kello 08:30 (UTC)

[muokkaa] kirjallisuuden näkemys

Erkki Käkelän kirja "marskin panssarintuhoojat" (isbn 951-0-24638-7) käyttää termiä "panssariammus" kaikista ei-räjähtävistä, panssarin läpäisyyn liike-energialla pyrkivistä ammuksista. Kirja kertoo suomalaisen panssarintorjunnan teoriasta ja käytännöstä vuosina 1917-1945.

Yleensä sana "kranaatti" tarkoittaa kirjallisuudessa räjähdysaineella varustettua tykinammusta. Käsikranaatti nimetään yleensä erikseen, vaikka niiden vaikutustavat ovat samat kuin kranaateilla. Esimerkkinä miinakranaatti ja miinakäsikranaatti.

Sanastoa:

hollow charge = ontelopanos

shaped charge = louhintapanos = suunnattu räjähdyspanos

Armour Piercing = AP = panssariammus

High-Explosive Anti-Tank = HEAT = panssarikranaatti

RGP = Rocket Propelled Grenade = sananmukaisesti: raketin kuljettama kranaatti

HEAT on englanninkielisessä tekstissä ontelokranaatti en:HEAT. AP voi olla joko panssarikranaatti tai panssariammus, AP-HE vastaisi suomalaisittain panssakranaattia, mutta liite jätetään usein pois, koska räjähdettömiä tykin kranaatteja ei juuri ollut olemassa[5]. Nykyiset räjähteettömät nuoliammukset ovat sitten APFSDS (Armoured Piercing, Fin-Stabilised, Discarding Sabot). --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2004 kello 06:01 (UTC)

Neuvostoliiton propaganda uskotteli II maailmansodan jälkeen vuoteen 1981 asti, että puna-armeijan käytössä olisi panssarivaunujen suojan liike-energialla läpäisevä ja sen jälkeen vaunun sisällä räjähtävä kranaatti. Koskaan neuvostoliiton aseteollisuus ei tälläistä asetta kyennyt esittelemään kansainvälisillä asemessuilla. Olisihan tuollainen varma myyntimenestys julkistettu, jos sellainen olisi ollut olemassa.

- Nicholas Mäki

[muokkaa] stae-raportit

Armeijan nettisivulla julkaistut "stae"-raportit vilisevät kirjoitusvirheitä ja kiistanalaisia väitteitä kuten että "rpg-7 on kevyt sinko". Ne ovatkin luultavasti jonkun varusmiehen laatimia eivätkä sotakorkeakoulun käyneen tarkastamia.

Singon ja rakettiaseen erotteluna pidetään juuri rakettimoottorin toimintatapaa. Perinteisesti katsotaan, että singon rakettimoottori polttaa polttoaineensa kokonaan ennen ammuksen erkanemista aseesta.

Kansainvälistä sopimusta näistä sotilastermeistä ei ole, kuten on fysiikassa käytetyistä metri-järjestelmän mitoista. NATO-mailla saattaa sellainen ollakin. Yleinen käsitys ei tee vääristä nimityksistä oikeita tai arvauksista tieteellisesti hyväksyttyjä faktoja.

En kyllä millään usko, että varusmiehet noita raportteja näpertäisivät. Englanniksi ei ainakaan tehdä eroa sen perusteella palaako raketti vielä lennon aikana tai ei. RPG-7 ja RPG-22 ovat molemmat sinkoja (RPG), eikä raketin paloa lennon aikana ole pidetty oleellisena erona. Kannattaako jokin kirjallisuus erottelua raketin lentotavan mukaan?

Usko ei ole tiedon väärti. Armeijan STAE-raportteja ja yleensä koko nettisivuja tekevät nimenomaan varusmiehet kuten lähes kaikkea muutakin Public Relationship-toimintaa pyörittävät varusmiehet ilmaisena työvoimana.

- Nicholas Mäki

Sanakirjani mukaan: "sinko: sot. rekyylitön panssarintorjunta-ase." Eikö esim. perinteinen raskas sinko 95 S 58 "Musti" ole lähinnä rekyylitön tykki (recoilless rifle). Tällöin sekään ei sopisi tiukimpaan singon määriteltään. --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2004 kello 06:01 (UTC)

Sanakirjojen sisältö vaihtelee yleensä niiden laatijoiden mukaan ja harvat ovat sotilaallisessa tiedossa täsmällisiä. Esimerkiksi Erkki Käkelän väitöskirja "marskin panssarintuhoajat" on tarkka, sillä se on yliopistossa tutkittu ja hyväksytty.

- Nicholas Mäki

[muokkaa] toimimaton linkki

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/sotatalous/tiedostot/ii_03_03_04.htm --Juha Kämäräinen 24. tammikuuta 2006 kello 19.12 (UTC) Puolustusvoimat: singot ja rakettiaseet