Robert I

Wikipedia

Robert I [865-15. kesäkuuta 923), oli toinen Robertien-dynastiaan kuulunut frankkien kuningas vuosina 922-923. Hän oli Anjoun kreivin Robert Vahvan toinen poika ja Pariisin kreivin ja frankkien kuninkaan Eudes I nuorempi veli.

Sisällysluettelo

1 Valmistautuminen
2 Nousu valtaan
3 Robertin perintö
4 Lähteet

[muokkaa] Valmistautuminen

Isoveli, kuningas Eude I nimitti nuoremman veljensä useiden kreivikuntien haltijaksi, yksi niistä oli Pariisi. Samoin hänet tehtiin useiden luostareiden johtajaksi eli abbé in commendam. Robert sai itselleen myös Ranskan herttuan arvon ja alueet, ja tämä oli sotilaallisesti erinomaisen tärkeä alue.

Isoveljensä Eudes I:n kuolmean jälkeen vuonna 898 hän ei vaatinut kruunua itselleen, vaan kunnioitti tehtyä sopimusta ja hyväksyi Karolinkikuninkaan Kaarle Yksinkertaisen tulemisen frankkien kuninkaaksi. Uusi kuningas kuitenkin tunnusti Robertin arvon ja aseman. Hän sai tehtäväkseen puolustaa koko pohjoista Ranskaa viikinkien hyökkäyksiä vastaan.

[muokkaa] Nousu valtaan

Rauhanomainen tila Robertin ja Kaarle Yksinkertaisen välillä kesti vuoteen 921 saakka, eli 23 vuotta Eudesin kuoleman jälkeen. Korka papisto ja valtakunnan herrat riitaantuivat Kaarle Yksinkertaisen kanssa ja eitoten tämän tavsta suosia Haganon kreiviä. Kaikkein vaikutusvaltaisimpien ja sotilaallisesti vahvimpien aatellisten kanssa Robert nousi kapinaan Kaarlea vastaan.

Kapinan ja taistelun seurauksena Kaarle pakeni Lothringeniin. Tämän seurauksena Robert voideltiin ja kruunattiin frankkien kuninkaaksi 29. kesäkuuta 922.

Kaarle kokosi itselleen suuren armeijan ja lähti hankkimaan takaisin menettämäänsä kruunua. Soissonsin taistelussa15- kesäkuuta 923 Robert voitti taistelun ja Kaarle pakeni paikalta, mutta vittaja kuitenkin kuoli taistelun aikana. Eräiden lähteiden mukaan hän olisi hävinnyt kaksintaistelun Kaarle Yksinkertaiselle, mutta totuus lienee, että tavalliset sotilaat hänet kuitenkin surmasivat.

[muokkaa] Robertin perintö

Robert I:n hallituskausi jäi hyvin vähäiseksi ja siksi hänen suunnitelmansa eivät ehtineet realisoitua. Eritoen hän oli panostanut avioliittojen myötä tapahtuvaan vallan pysymiseen. Hän oli itse mennyt naimisiin Kaarle Suuren jälkeläisen Béatrix Vermandoisilaisen kanssa ja tyttärensä hän puolestaan naitti Burgundin herttualle Rudolfille.

Robert I oli toinen kaikkiaan kolmesta Robertien dynastiaan luettavista frankkien halitsijoista. Hänen jälkeen hallitsijaksi tulee hänen viimeinen Robertien dynastian hallitsija, hänen tyttärensä Emmen aviopuoliso Burgundin herttua Rudolf. Kuitenkin suvun kunnia nousee korkealle kun Robertin pojan Hugues Suuren tai Valkoisen pojasta, joka ei ollut kiinostunut kuninkuudesta, sillä hänen läänityksensä Pariisin kreivinä, Ranskan herttuana jne. tekivät hänestä kuitenkin valtakunnan varakkaimman ja vaikkutusvaltaisimman miehen, Hugo Capet'sta tulee Ranskan kuningas ja pitkäikäisen dynastin perustaja.