Rautavesi

Wikipedia

Näkymä Karkun venelaiturilta etelään Rautavedelle yli Palvialanlahden. Taustalla näkyy Rautaveden itäpuolen kaksi vuorta, oikealla Pirunvuori ja vasemmalla Ellivuori, jonka laskettelurinteistä yksi voidaan nähdä täysikokoisessa kuvassa. Saari etuoikealla on Papinsaari.

Rautavesi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Vammalassa. Pinta-ala 26 km², keskisyvyys 5,3 metriä, suurin syvyys 25 metriä, tilavuus 190 milj. m³. Järven teoreettinen keskiviipymä on 14 vuorokautta. Suomen 140. suurin järvi. Rautaveden yläpuolella vesistössä on Kulovesi, alapuolella Liekovesi. Järven suurin saari on nimeltään Papinsaari. Suurimmat taajamat järven rannalla ovat Vammalan kaupunki ja Karkun Palviala.

Rautavesi muodostaa yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Kuhan lisäksi järvestä voi tavata ainakin ahventa, siikaa, lahnaa, haukea, sulkavaa ja toutainta. Järveen on istutettu taimenta.

Järven vedet ovat uimakelpoisia.

Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, Sastamalan kirkko ja Tyrvään vanha kirkko eli Pyhän Olavin kirkko ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat Karkun harmaakivikirkko ja Tyrvään (uusi) kirkko, joka sekin on rakennettu sentään 1800-luvulla. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin näistä huviloista on yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella.