Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja

Wikipedia

Julkisuuden henkilöt ovat merkittäviä? Joku seiskan pilipaliördääjä ei TODELLAKAAN ole merkittävä. Siis ei TODELLAKAAN. --Neofelis Nebulosa 8. elokuuta 2005 kello 08:42:13 (UTC)

Joo, tuo kannattaisi fundeerata uudestaan. Muuten tämä on hyvä sivu ja ajatus, mutta perusongelmana on ja pysyy, että vain äänet ratkaisevat poistot eikä mitään suuntaviivoja tarvitse poistoäänestyksissä noudattaa. On ainakin yksi käyttäjä, jolla on oma käsityksensä wikipedian ideasta (=kaiken mahdollisen tiedon kollektiivi) ja joka äänestää kaikkiin äänestyksiin puolesta piittaamatta käytännöistä mitään. --ML 8. elokuuta 2005 kello 09:10:49 (UTC)

Julkisuuden henkilö tarkoittaa tässä henkilöä, joka on ollut julkisuudessa ja on sitä kautta muodostunut yleisesti tunnetuksi henkilöksi. Oletteko nyt aivan varmoja, ettette yritä arvottaa julkisuutta "ansaituksi" julkisuudeksi ja "ansaitsemattomaksi" julkisuudeksi? Sellainen jako olisi neutraalin näkökannan vastainen.

En tietenkään väitä, että jokainen Seiskassa mainittu henkilö on merkittävä. Väitän vain, että kun henkilö saavuttaa tietyn kuuluisuusarvon, ei ole oleellista, onko kuuluisuus saavutettu tekemällä mullistava uusi keksintö vai vetämällä kokaiinia yökerhossa. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 14:08:36 (UTC)

Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen tulee tehdä jotain merkittävää, jotta hänestä kannattaa tehdä tietosanakirja-artikkeli. Se, että esiintyy säännöllisesti iltapäivälehtien palstoilla, ei automaattisesti tarkoita sitä, että merkittävyyskynnys ylittyy. On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät juurikaan ole julkisuudessa, mutta jotka siitä huolimatta ovat hyvinkin merkittäviä. --Cuprum 8. elokuuta 2005 kello 17:42:57 (UTC)

Mitä merkittävää Mervi Tapola on tehnyt? Entä Susanna Penttilä? Nancy Spungenkaan ei tainnut tehdä muuta kuin vetää huumeita. Minusta näistä kaikista tulisi olla artikkelit, koska kuuluisuus on yksi tapa saavuttaa merkittävyys, ei tietenkään ainoa. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 17:51:29 (UTC)

Toisaalta Anna Halonen ei ole kuuluisa muuten kuin siksi, että on Tarja Halosen tytär. Ehdottaisin siirrettäväksi Halonen-artikkeliin. Kahkonen 8. elokuuta 2005 kello 17:59:23 (UTC)

Aivan samaa mieltä. Eiköhän Mervikin mahtuisi Nykäsen sivulle? Nykyisin julkisuudessa oloa palvotaan suorastaan sairaalloisella tavalla, eikä Wikipedian tarvitsisi lähteä siihen leikkiin mukaan. Se palvelee vain joidenkin lehtitalojen talaoudellista etua. --Cuprum 8. elokuuta 2005 kello 18:14:24 (UTC)

Näytät ärsyyntyneen siitä, että nykyään kuuluisuuden voi saavuttaa myös epäperinteisellä tavalla. Kysymys ei suinkaan ole leikistä, eikä lehtitalojen auttamisesta, vaan paljon tärkeämmästä kysymyksestä: tulisiko Wikipedian tarjota tietoa julkisuuden henkilöistä, joista vieläpä erityisen todennäköisesti haetaan tietoa ? Seiska-lehdestähän löytää paskaa aiheesta, mutta mistäpä löytäisi tietoa? —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 18:19:09 (UTC)

Eivät julkkikset minua niin hirveästi ärsytä, ehkä enemmänkin tuo määritelmä "julkisuuden henkilöt ovat merkittäviä, mikäli julkisuus on ollut laajaa", joka on mielestäni vähän löperö. Olen edelleenkin sitä mieltä, että hetkellinen laaja julkisuus ei ainakaan automaattisesti tee henkilöstä oman tietosanakirja-artikkelin arvoista. Sen myönnän, että usein on hieman hankalaa määritellä, kuka on tehnyt jotain merkittävää ja kuka ei. Kuitenkin jos katsoo vaikkapa tuota Mervi Tapolasta kertovaa artikkelia, niin emmehän me hänestä oikein kovin kummoista tietoa pysty kertomaan. Mutta eipä tästä tämän enempää kannata jankata. Useimmat täällä wikipediassa ovat asiasta toista mieltä kuin minä, joten tyytynen siihen linjaan mikä nyt vallitsee. --Cuprum 9. elokuuta 2005 kello 16:40:05 (UTC)

"Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta." Jos vaikkapa mietitään keltaisen lehdistön lemmikkejä, monet tietoisesti ottavat sen linjan, että hakeutuvat ns. kansan huulille juuri sitä kautta. Julkisuus, olkoonpa se minkälaista tahansa, on väline jonka kautta haetaan mahdollisuuksia kehittää omaa uraansa, ehkäpä jopa tehdä jotain "merkittävämpää". Tosin aihe sinänsä on, onko tämänlinjan valinneilla henkilöillä yleensäkään edellytyksiä muuhun kuin lööppijulkisuuteen. Eli pointtinani on se, että kuten MikkoM sanoi, julkisuutta on todella vaikea jakaa aisaittuun ja ansaitsemattomaan, koska kaikenlaista julkisuutta käytetään tietoisesti välineenä tuoda itseään esille. --Rdnk 10. elokuuta 2005 kello 00:14:17 (UTC)

Sisällysluettelo 1 Uudet ehdotukset 2 Yhtyeiden kiertueet 3 Kappaleista 4 Nettisivustoista 5 Shareware pelit ja hyötyohjelmat 6 Vuoden X kirjat 7 Walt Disneyn sivuhenkilöt 8 Syntymät ja kuolemat 9 Urheiluseurat 10 Oppilaitokset, niiden osat ja työntekijät 10.1 Keskustelu ehdotuksesta 11 Poliitikoista, taas 12 Suuntaviivojen prosenttiluvuista

[muokkaa] Uudet ehdotukset

Miten uusia ehdotuksia otetaan vastaan? Kahkonen 8. elokuuta 2005 kello 14:19:20 (UTC)

Kai ne voi lisätä suoraan sinne sivulle. Tämähän ei ole sitova lista, vaan enemmänkin ohje niille, joilla ei ole mitään hajua millaisia artikkeleita Wikipediaan otetaan. Tämän listan pitäisi myös suhteellisen luotettavasti ennustaa, miten mahdollinen poistoehdotus aiheelle päättyy. Mutta sitova luettelo ei ole. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 14:27:45 (UTC)

Mikä tämä on: "Yhtyeiden jäsenet luetellaan ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa, ellei jäsen itsenäisesti ylitä merkittävyyskynnystä." Eikö merkittävyyskynnykstä jo ylitä, kun soittaa merkittävässä yhtyeessä? "Yksittäiset kappaleet eivät yleensä ole merkittäviä." Tästä on erimielisyyttä, joten tämä pitää ottaa sivulta pois. Asiasta on keskustelua sivulla Wikipedia:Poistettavat sivut/Running Free. Yksipuoliset kannanotot eivät ole tervetulleita tälle sivulle. En vastaavasti hyväksy tätä kannanottoa: "Kuuluisat kirjat ovat merkittäviä, muut kirjat luetellaan kirjailijan artikkelissa." Pidän lähtökohtana, että kaikkien kuuluisien kirjailijoiden jokaikisestä kirjasta saa kirjoittaa sivun. Jo se kielletään, yhtä hyvin voisi sallia kirjoittamisen vain tunnetuimmista lääkkeistä tai tunnetuimmista kasvilajeista. -Hapsiainen

[muokkaa] Yhtyeiden kiertueet

"Yhtyeiden kiertueet ja esitykset tulee luetella ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa." - hm, tässä kohdassa ei ole isommanpuoleisten bändien kohdalla järkeä. Joten voisiko tuon poistaa ehdottomana, öh, suosituksena....--Neofelis Nebulosa 19. lokakuuta 2005 kello 08:20:18 (UTC)

[muokkaa] Kappaleista

Ehdotan kohdan muotoilemista uudelleen, koska se on kovin ehdoton nykyään. Ehdotus: "Merkittävien yhtyeiden singleinä julkaistut kappaleet ovat yleensä merkittäviä, vähemmän tunnettujen yhtyeiden kohdalla yksittäiset kappaleet ja singlet eivät yleensä ylitä merkittävyyskynnystä. Lisäksi yksittäiset tunnetut kappaleet ovat merkittäviä." Eli esimerkiksi Queenin Killer Queen kyllä, mutta Fragile Hollowin Instant Pleasure ei ja taasen Katupoikien laulu kyllä. --TBone 23. joulukuuta 2005 kello 05:40:03 (UTC)

Mielestäni olisi hyvä tuoda esille, että yleensä kappaleen todellinen merkittävyys voidaan arvioida vasta aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua julkaisemisesta. Täten olisi syytä odottaa esimerkiksi viisi vuotta (tai pitempään) kappaleen julkaisemisesta, ennen kuin sen merkittävyyttä ryhdytään arvioimaan. Tästä säännöstä voitaisiin poiketa esim listaykkösten suhteen.--Teveten 23. joulukuuta 2005 kello 07:31:41 (UTC)

Kappaleen merkittävyys arvioidaan Wikipediassa sillä sekunnilla kun siitä tehdään poistoäänestys. Tämän sivun sisältö riippuu aivan siitä, miten äänestykset päättyvät. Jos ne kappaleet säilytetään, niin sitten ne ovat merkittäviä. Jos ne poistetaan, sitten ne ei olleet tarpeeksi merkittäviä. —MikkoM (♫) 23. joulukuuta 2005 kello 12:34:00 (UTC)

Tarkoitin, että oletusarvoisesti ei pitäisi hyväksyä artikkeleita kovin tuoreista kappaleista. En tarkoittanut, että tämän vuoden kappale pitäisi säilyttää, koska sen merkittävyyttä ei pystytä arvioimaan, vaan että se tulisi poistaa, koska sen merkittävyyttä ei pystytä arvioimaan. --Teveten 23. joulukuuta 2005 kello 12:45:59 (UTC)

Tämä on ihan hyvä pointti, jonka voi esittää äänensä yhteydessä poistoäänestyksessä, mutta enpä tiedä, kuunteleeko kukaan. —MikkoM (♫) 23. joulukuuta 2005 kello 12:48:32 (UTC)

[muokkaa] Nettisivustoista

Nykyinen sääntö: "Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä." on poistettavat-äänestyksien perusteella osoittautunut liian ylimalkaiseksi. Lisäksi se ei ota kantaa yksittäisiin muihin www-sivuihin, jotka usein ovat em. vieläkin vähemmän merkittäviä. Hahmottelin mielessäni seuraavaa ehdotusta (kursiivilla) perustuen osaltaan käytännössä saavutettuihin äänestystuloksiin:

Internet-keskustelualueet ja -yhteisöt ovat merkittäviä, jos niillä on laaja käyttäjäkunta, yhteisöllisyyttä ja merkittävä määrä muutakin sisältöä kuin pelkästään keskustelufoorumi. Verkkoyhteisö saattaa ylittää merkittävyyskynnyksen muutenkin, jos sillä on merkittävää historiaa ja/tai se on noteerattu muissa medioissa useasti.

Kommentti: "laaja", "merkittävä", "useasti" ovat toki epämääräisiä, mutta lienee mahdoton määritellä täsmällisiä lukuja. "Laaja käyttäjäkunta" merkinnee kuitenkin ainakin tuhansia käyttäjiä. "Merkittävää historiaa" viittaa aulabaari.netin kaltaisiin yhteisöihin, jotka sinänsä eivät ylitä kynnystä ensimmäisen lauseen perusteella, mutta ovat historiansa ansiosta sinänsä merkittäviä. Tällä voidaan verkkoyhteisöt rinnastaa aatteellisiin yhdistyksiin, joista niistäkin osa on Wikipediassa merkittäviä.

Yksittäisten henkilöiden blogit ja kotisivut eivät yleensä ole merkittäviä elleivät ole saavuttaneet huomattavaa tunnettavuutta

Kommentti: tällä hetkellä ei tule yhtään suomalaista blogia mieleen, joka olisi merkittävä. (Itse en pidä Lehti (blogi)a varsinaisena tämän säännön mukaisena blogina vaan yksittäisenä verkkosivustona.) Blogin tai verkkosivuston ylläpitäjä sen sijaan saattaa olla merkittävä internet-ilmiönä, tällöin artikkelin aihe on henkilö, ei sivusto.

Yksittäiset www-sivustot ovat merkittäviä, jos niillä on vakiintunut laaja käyttäjäkunta, kirjattua historiaa ja tunnettuvuutta.

Kommentti: tällä tarkoitetaan erilaisia tavallisesti yritysvetoisia "yhden vitsin sivustoja" (ampparit.com etc.). "Laaja" ja "tunnettuvuus" ovat jälleen epämääräisiä, mutta mitään tarkkoja lukuja ei voine luoda. "Kirjattu historia" tarkoittaa sitä, että jos sivustosta ei ole kirjoitettavaa paria lausetta enempää, se tuskin on riittävän merkittävä.

Termi "merkittävä" Wikipediassahan ei merkitse välttämättä yhteiskunnallista merkittävyyttä vaan ennemminkin "riittävästi huomiota tai yleistä mielenkiintoa herättävä" (en osaa sitä nyt tähän hätään paremmin muotoilla. --TBone 27. joulukuuta 2005 kello 06:59:23 (UTC)

Vaatii vielä paljon hiomista yllä esitetty suuntaviiva. Melko lailla samaan tapaan olen tähänkin mennessä luokitellut juuei-ääniäni ja nyt uudelleen arvioituna tämän "suuntaviivan" pohjalta, en olisi muuttanut antamiani ääniä yhdessäkään tapauksessa (eli ainakin sinun ja minun näkemykseni on yhä erilainen tämän pohjalta). Olenko sitten vastarannan kiiski vai nojaudunko liikaa omaan tietämättömyyteeni, tiedä häntä. Joitain absoluuttisia arvoja tarvittaisiin tyyliin "ollut olemassa yli vuoden JA omaa tuhansia käyttäjiä TAI ollut näkyvillä useammassa kuin yhdessä mediassa". --Agony 27. joulukuuta 2005 kello 07:17:28 (UTC)

Tarkoittaako "ja nyt uudelleen arvioituna tämän "suuntaviivan" pohjalta, en olisi muuttanut antamiani ääniä yhdessäkään tapauksessa", että itseasiassa nämä suuntaviivat olisivat siis toimineet sinun tapauksessasi, jos ei niin millaisessa tapauksessa olisit äänestänyt toisin? Korostan vielä, että tarkoituksena on laajentaa nykyistä selkeästi äänestyksissä käytännössä epätarkaksi muodostunutta: "Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä." (joka sitä paitsi lienee yhden henkilön määrittelemä). --TBone 27. joulukuuta 2005 kello 07:33:07 (UTC)

Kyllä nämä toimivat, mutta nämä toimivat eri lailla er wikittelijöiden kohdalla. Kun laissa lukee "Punaisia päin käveleminen on rangaistavaa", kaikki tietää että siitä rangaistaan (jos jää kiinni ja jos poliiseja nappaa, mutta ne ovat sivuseikkoja). Täällä taas ilman raakoja lukuja joku saattaa tulkita että tänne ei ole mitään asiaa alle 10 000 käyttäjällä, toinen taas arvioi 30 käyttäjän ja kuukauden olemassaolon riittävän koska tiltin peliohjelmassa kerrottiin että myös kyseiseltä sivustolta saa päivityspaketin peliin x. --Agony 27. joulukuuta 2005 kello 07:40:04 (UTC)

Kaipaisin selkeämpiä sääntöjä. Esimerkiksi: laajaksi käyttäjäkunnaksi katsotaan yli 10 000 käyttäjää ja verkkosivuston on täytynyt olla toiminnassa vähintään viisi vuotta.--Teveten 27. joulukuuta 2005 kello 09:19:32 (UTC)

Noin selkeät säännöt johtavat siihen, ettei poistoäänestyksiä tarvitse aiheesta edes järjestää. Sivulla lukee Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä ihan vaan siitä syystä, että yleensä ne poistetaan poistoäänestyksissä, ilmeisesti merkittävyyden puuttumisen vuoksi. Kaikkien lisättävien sääntöjen kannattaa perustua siihen, millä perusteella ihmiset ovat äänestäneet, koska tämä on todellakin äänestyshistorian dokumentointia, ei mitään merkittävyyslaskukaavojen kirjoitusta tulevaisuutta varten. —MikkoM (♫) 27. joulukuuta 2005 kello 10:41:33 (UTC)

[muokkaa] Shareware pelit ja hyötyohjelmat

Ehdotan suuntaviivoihin:

• Shareware pelit ja hyötyohjelmat eivät yleensä ole merkittäviä.--Teveten 28. joulukuuta 2005 kello 10:22:03 (UTC)
  • Vastustan ehdotusta. Shareware tarkoittaa vain ohjelmiston levitystapaa, eikä se tee ohjelmistosta sen epämerkittävämpää kuin vastaava kaupallinen, freeware- tai open source -ohjelmisto. --Jannex 28. joulukuuta 2005 kello 10:30:38 (UTC)

shareware ja freeware pelejä ja ohjelmia on lähes ylinumeroituva määrä. Tottakai mukana on myös merkittäviä pelejä ja hyötyohjelmia, pääsääntöisesti kuitenkin eivät ole merkittäviä. Tarkennan ehdotuksen koskevan myös freeware ohjelmia. Tottai mukana on hyvinkin merkittäviä ohjelmia (esim Linux ja wiki-ohjelmisto, apache ja mitä kaikkea niitä on, mutta pääsääntöisesti muutaman propellipään tekemät ohjelmat eivät ole merkittäviä.)--Teveten 28. joulukuuta 2005 kello 10:35:50 (UTC)

[muokkaa] Vuoden X kirjat

Ovatko nämä päätetty poistaa?--Akke 30. toukokuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Ei kai vielä, mutta eiköhän joku jossain vaiheessa ehdota. Itse olen hieman muuttanut mielipidettäni näistä - hyvin tehty luettelo tai artikkeli lienee parempi tapa esittää tällainen asia. Esim. Kirjallisuus vuonna 1955 tms. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 8. kesäkuuta 2006 kello 00.58 (UTC)

[muokkaa] Walt Disneyn sivuhenkilöt

Mielestäni tämä poistettu muokkaus kuvasi vallitsevaa tilannetta.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Aivan. Palautin tuon näkyville parin esimerkkilinkin kanssa. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 10.29 (UTC)

Mielestäni yksittäisiä äänestystuloksia ei pidä kirjata käytäntöön. Vaikka joku mahakas nyt säästettiin, sivuhenkilöistä ei yleensä artikkelia tarvitse tehdä. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 10.30 (UTC)

Täsmennän, ei pidä kirjata suuntaviivaan, eihän tuolla lue esimerkiksi "Yksittäiset tuotteet eivät yleensä ole merkittäviä, paitsi Nokian matkapuhelimet ja taskulaskimet". Esimerkkilinkit riittävät. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

Ankkojen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä äänestystuloksesta vaan hyvin johdonmukaisesta pitkäaikaisesta trendistä. Kansa on puhunut. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

Poistokäytännön suuntaviivoja -sivun tarkoitus on ymmärtääkseni vain kuvata vallitsevaa tilannetta. Vallitseva tilanne on, että ainoatakaan Disneyn sivuhenkilöä ei tietääkseni ole poistettu, joten sen voi aivan hyvin dokumentoida turhien poistoäänestyksien välttämiseksi.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 10.37 (UTC)

Minusta tuollainen erityismaininta vain kannustaa kirjoittamaan artikkeleita hahmoista jotka vilahtavat jossain ja sitten menevät äänestykseen. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

[muokkaa] Syntymät ja kuolemat

Näkyvät vuosiluvut olevan monen muunkielisen wikin luokituksia, mutta täällä baskijalkapalloilijat ajavat moisten edelle. Asiasta arvatenkin keskusteltu vuonna nolla-jotain? Crash 8. marraskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

[muokkaa] Urheiluseurat

Voisiko joku asiaa seurannut merkitä tänne mitä suuntaviivoja urheilun saralta on tehty, vai onko mitään? --Alphaios 17. marraskuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

No niin, kävin kaikki urheiluaiheiset poistoäänestykset läpi ja lisäsin urheilulle oman otsikon. Repikää kappaleiksi, keksikää uusia suuntaviivoja, mutta perustelkaa paremmin kuin minä. --Jaakonam 27. marraskuuta 2006 kello 23.30 (UTC)

[muokkaa] Oppilaitokset, niiden osat ja työntekijät

Ehdottaisin, että oppilaitosten osista ja työntekijöistä luotaisiin poistokäytännön suuntaviiva:

Julkisyhteisöjen ylläpitämät tai valtionapua nauttivat suomalaiset oppilaitokset ovat merkittäviä. Oppilaitosten osat ovat merkittäviä, mikäli

1. ne ovat eri paikkakunnalla kuin oppilaitoksen pääosa
2. ne myöntävät tutkintoja (esim. tiedekunnat, osastot) tai
3. niillä on yli 50 päätoimista työntekijää (esim. suuret yliopistojen laitokset).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkijat ja opettajat ovat merkittäviä, mikäli he

1. ovat professoreita tai yliopettajia tai
2. heillä on yli kymmenen vertaisarvioidussa kansainvälisessä julkaisussa julkaistua artikkelia tai dosentin pätevyys.

Asia ei ole vielä ongelma, mutta nähdäkseni asiasta on parempi keskustella kuin luoda linjaa paljolti sattumanvaraisissa poistoäänestyksissä. Suuntaviiva sallisi organisaatioista kirjoitettavat artikkelit melko laajasti, mutta rajaisi henkilöartikkelit tutkijoihin, joilla on jo asema alallaan. Kymmenen artikkelia kirjoittanut tutkija on lähes pätevöitynyt dosentiksi, mutta joillain aloilla artikkeleja ei ole tapana kirjoittaa. Tämän vuoksi on hyvä määritellä myös kaikki dosentit merkittäviksi artikkelimäärästä riippumatta. (Käytännössä 10 artikkelia vaatii vuosien työuran tutkijana, joten kriteeri ei ole triviaali.) Professorit ovat omien tutkimusryhmiensä vetäjiä, minkä vuoksi he ovat nähdäkseni aina merkittäviä. Yliopettajat ovat merkittäviä, koska he johtavat yleensä AMK:n koulutusyksikköä, joka on merkittävä oppilaitoksen osana. Jos tätä verrataan urheiluseurojen, urheilijoiden ja valmentajien merkitsevyyskynnykseen, ei määritelmä ole ainakaan helpompi. --M. Porcius Cato 27. marraskuuta 2006 kello 12.35 (UTC)

[muokkaa] Keskustelu ehdotuksesta

Suomessa on 4838 Suomen koululaitokseen kuuluvaa oppilaitosta, joista 31 on ammattikorkeakouluja (ml. Ahvenanmaan AMK ja Poliisiammattikorkeakoulu) ja 21 yliopistoja. AMK-opettajia on yli 6000 ja yliopisto-opettajia (proffat, lehtorit, yliassarit, assarit ja tuntiopettajat) yli 7700, joista satunnainen määrä on tai ei ole osa- tai kokopäiväisiä tutkijoita. Tilastokeskus ei tee eroa AMK-opettajan tai AMK-yliopettajan välillä. [1] Mielestäni opettajien ja tutkijoiden kohdalla vähintään molemmat kriteerit 1 ja 2 pitäisi täyttyä (siis "ja", ei "tai"), jotta merkittävyyskynnys ei painu liian alas. Muuten lapset alkavat tehtailla välitunneilla peruskoulunsa opettajista artikkeleita. (lasten yritteliäisyydessä ei todellakaan ole mitään pahaa, mutta he voisivat ilomielin tehtailla mieluummin jopa minitynkiä jostain merkittävämmästä aiheesta) --Jaakonam 28. marraskuuta 2006 kello 23.28 (UTC)

Vaatimus siitä, että sekä 1 että 2 täyttyisivät rajaisi käytännössä vain professorit merkittäviksi. Mielestäni osa yliopistojen lehtoreista ja tutkijoista voi silti olla merkittäviä. Dosentin pätevyys on mielestäni tässä järkevämpi raja kuin professuuri. AMK:iden yliopettajat otin mukaan määritelmään lähinnä siksi, että AMK-väki ei valittaisi heitä syrjittävän. Toisaalta AMK-laitoksessakin on tutkijoita, jotka ovat varmasti merkittäviä. Vaikkapa lehtori, dosentti Liisa Pirjola ansaitsisi oman artikkelin. Peruskoulujen ja lukioiden opettajilla ei puolestaan ole juuri koskaan dosentin pätevyyttä, joten ongelmaa heistä kertovista tyngistä ei tule. --M. Porcius Cato 29. marraskuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Vastasit siis omaan kysymykseesi. '<:-) Toisella iteraatiokierroksella tekemäsi perusteltu jako kuulostaa minustakin ihan järkevältä. Jos tähän ei piakkoin tule lisäkommentteja, niin eikun päivittämään suuntaviivoja. Niitähän voi ja pitääkin sitten myöhemmin tarkistaa, jos aihetta on. --Jaakonam 29. marraskuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Kannatan jonkinlaisten suuntaviivojen luomista, mutta suhtaudun varauksella noin tarkkaan määriteltyihin artikkelien ja työntekijöiden lukumääriin. Se tekee merkittävyyden arvioinnista liian mekaanista. Kuten yllä on jo todettu, eri tieteenalojen välillä on eroja siinä, kuinka paljon ja kuinka pitkiä artikkeleita kirjoitetaan, joten vähintään 10 artikkelin vaatiminen asettaa eri alojen tutkijat eriarvoiseen asemaan. Kannattaisin ennemmin jotain sentapaista muotoilua kuin ”muut tutkijat kuin professorit tai dosentit ovat merkittäviä vain poikkeustapauksissa”, vaikka se hieman epämääräisempi onkin. En muuten tiedä, kannattaako määritellä edes kaikki dosentit automaattisesti merkittäviksi - sen verran paljon heitä kuitenkin on.

Myös esimerkiksi yliopistojen laitosten päätoimisten työntekijöiden laskeminen on ongelmallista. Lasketaanko vain vakituiset vai myös määräaikaiset? Lasketaanko vain laitoksen omalla rahalla palkatut vai myös ulkoisella rahoituksella laitoksella työskentelevät? Menee liian monimutkaiseksi, ja vie huomion pois olennaisemmista kysymyksistä. Pienikin laitos voi olla alansa kansainvälistä huippua ja siten ehkä artikkelin arvoinen, kun taas suurikaan koko ei vielä takaa sitä, että laitoksella olisi mainittavia tieteellisiä ansioita. Kannattaisin ennemmin periaatepäätöstä siitä, halutaanko tänne ylipäänsä artikkeleita laitoksista vai ei; työntekijöiden määrä ei ole minusta hyvä kriteeri. --Mb 29. marraskuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Laitokset ovat rajatapaus. Periaatteessa ne ovat yliopistonsa osia, mutta toisaalta ne voivat olla erittäin merkittäviä tutkimusyksiköitä. Tämän asian esittäminen ei ole järkevää pelkästään professorien henkilöartikkeleissa.

Ehdottaisin uutta muotoilua. Yksittäisistä yksiköistä suuntaviiva kuten aiemminkin, mutta kohdaksi kolme:

3. Yksittäisten laitosten merkittävyys arvioidaan koon ja tieteellisen tuotannon laajuuden perusteella.

Henkilöistä toteaisin kuten Mb:

Professorit, yliopettajat ja dosentit ovat aina merkittäviä.

Tämä on raju veto, mutta mielestäni yksittäinen dosentti on aina merkittävä, jos jokainen maajoukkuejalkapalloilija ja -jääkiekkoilija kautta aikojen katsotaan merkittäväksi. Muista tutkijoista varmaan syntyy aikanaan linja äänestyksillä. --M. Porcius Cato 5. joulukuuta 2006 kello 07.27 (UTC)

OK, nyt kuulostaa paremmalta. Onhan se totta, että jos täällä saa olla artikkelit kaiken maailman jääkiekkoilijoista ja Aku Ankan taskukirjoista, niin miksi ei dosenteista. Laitosten kohdalla saattaa kyllä vielä tulla erimielisyyksiä siitä, mihin kohtaan raja vedetään, joten oikeastaan pitäisin edelleen periaatepäätöksen tekemistä parempana. Mutta menköön näin, en halua kaataa ehdotusta tämän takia. Voihan niitä suuntaviivoja myöhemminkin muuttaa, jos tarvetta ilmenee. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 10.51 (UTC)

Vastustan aivan ehdottomasti, oikeastaan pidän esitystä muuten dellistin oloiselta käyttäjältä käsittämättömänä. Dosentti tai yliopettaja(!) ei sinänsä ole mitenkään merkittävä, ei edes professori. Mitä vertailuun tulee, niin Suomessa on yksin professoreita reippaasti enemmän (pari tuhatta) kuin jalkapalloilijoita tai jääkiekkoilijoita liigatasolla ja ykkösdivisioonatasolla yhteensä (pari sataa). Ja noita matalammilta tasoilta tänne ei moni ole pelaajia tuomassakaan, ykkösdivisioonakin taitaa onneksi olla poikkeustapaus. Ehdotus ei ole linjassa minkään muidenkaan henkilöiden hyväksymiskynnyksen kanssa. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Vastustan. Ja se yleinen kommetti: tehkää nyt edes dosentti-artikkelista kunnollinen (!!1). -tKahkonen 5. joulukuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

Tarkemmin asiaa pohdittuani muutan mieltäni dosenttien osalta. Heitä on Suomessa tällä hetkellä vajaat 10.000 [2], mikä on enemmän kuin ajattelinkaan, vaikka tiesin heitä olevan paljon. Sen sijaan professorit voisivat mielestäni kyllä olla merkittäviä. Pikaisen laskutoimituksen perusteella Luokka:Suomalaiset urheilijat sisältää jo nyt yli 1500 artikkelia (vaikka jätin pois Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit välttääkseni artikkelien laskemisen kahteen kertaan). Vaikea uskoa, että professori-artikkeleita tulisi koskaan enemmän kuin urheilija-artikkeleita, jos näitä nyt verrataan. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Tuo 1500 sisältää menneetkin urheilijat, ja valtaosaa näistä yhdistää se, että he ovat ainakin jollain tavalla tunnettuja henkilöitä. Professoreista suurin osa on tunnettavuudessa käytännössä aivan tavallisia ihmisiä. Siihen, onko professorointi arvokkaampaa kuin urheileminen, Wikipedia taas ei voi ottaa kantaa. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Enpä tiedä kaikkien noiden urheilijoidenkaan tunnettuudesta. Sitä paitsi, onko se, kuinka hyvin suuri yleisö tuntee jonkin aiheen, ainoa kriteeri? Onhan täällä vaikka kuinka paljon artikkeleita aiheista, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Professorin arvo on korkein arvo, jonka akateemisessa maailmassa voi saavuttaa, ja se edellyttää huomattavia tieteellisiä ansioita. Minun silmissäni tämä riittää oikeuttamaan artikkelin, mutta jos asiasta ei vallitse konsensusta, niin unohdetaan se sitten. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Sanoisin kyllä, että tuo tunnettuus on parempi kriteeri kuin aikaansaannokset. Voisihan väittää, että joku tavallinen, 20 vuotta hommia painanut duunari on saanut enemmän aikaan kuin esimekiksi joku Big Brother-kilpailija tai silikonimissi. Tosin itse kyllä mieluusti karsisin noita vähiten aikaansaaneitakin julkkiksia kovalla kädellä. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

Poistokäytännössä määreenä on merkittävyys. Mielestäni henkilö, jolla on professorin pätevyys, on omalla alallaan erittäin merkittävä tutkija. Tämä edellyttää ns. kovissa luonnontieteissä ainakin pariakymmentä artikkelia kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Minkään yksittäisen alan professoreita ei ole samanaikaisesti Suomessa kuin kymmenkunta. Se, että henkilö on alansa ulkopuolella tuntematon, on tietenkin täysin luonnollista. Toisaalta voisi sanoa, että myös urheilijat ovat oman lajinsa seuraajien piirin ulkopuolella tuntemattomia. Kirjailijoiden kohdalla on puolestaan pidetty kriteerinä pelkkää kirjailijuutta eli kahden kustannetun teoksen laatimista. --M. Porcius Cato 6. joulukuuta 2006 kello 22.48 (UTC)

Pidän kyllä professoreita riittävän merkittävinä henkilöinä Wikipediaan. Monet tekevät alallaan vuosikymmenien aikana perustavanlaatuista työä. Entä urheilija? Tänään voitto, huomenna tappio ja unohdus. Mitä jää? Artikkeli Wikipediaan. Ei. Jos urheilusivuja ahkerasti lukeva tunteekin kaikki potkupalloilijat, minä ja muu suuri yleisö emme. Professoriliiton jäsenmäärä on viime vuonna ollut 2219. Ei varmasti aiheuta ahtautta Wikipediassa, kun ei kaikista kuitenkaan koskaan tule artikkelia.--Ulrika 5. joulukuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Mielestäni yliopettajat (pätevyysvaatimus lisuri) eivät merkittävässä määrin johda koulutusyksiköitä. Meillä niitä johtavat koulutuspäälliköt ja olen siinä käsityksessä, että muuallakin on hyvin vastaavia käytäntöjä (myös esim. koulutusalajohtaja). Yliopettajat vetävät sen sijaan omia ainesuuntiaan yksiköiden sisällä ja ovat harvoin kovinkaan tunnettuja. --Ras 13. joulukuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

[muokkaa] Poliitikoista, taas

Miten on näitä kahta äänestystä tulkittava: Wikipedia:Poistettavat sivut/Kaija Kiessling, Wikipedia:Poistettavat sivut/Jaakko Jukkola. Molemmissa ehdolla oli pienpuolueen varapuheenjohtaja (jollaista taannoin ei haluttu palauttaa). Ilmeisesti kuitenkin ei-eduskuntapuolueiden varapj:n poistolinja pätee, mutta että pitkä (kuinka pitkä? - tässä > 10 v) valtuustoura riittää säilyttämiseen? -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Muistaakseni Jukkolan artikkelissakin mainittiin pitkä valtuustoura. Enpä nyt enää saa tarkistettua, kun artikkeli on poistettu. Itsehän siis laitoin Kiesslingin poistoäänestykseen heti Jukkolan perään, koska halusin nähdä äänestääkö wiki-kansa tasapuolisesti. --Taulapaa 11. joulukuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Jukkola on ollut yli 20 vuotta valtuutettuna. Näköjään enemmän kuin Kiessling. [3]. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Toinen äänestys päätyi poistoon, toinen äänestys suunnilleen tasapeliin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että aihe on edelleen auki. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Koska wikikansa äänesti kovin kummallisesti. Pitäisikö nyt järjestää palautusäänestys (jukkolasta) vai uusi poistoäänestys (kieslinkistä)? Vai kutsua keskusteluun lisää väkeä? -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.55 (UTC)

Pitäisi ehkä kysyä perusteluja ja ajatuksia niiltä, jotka Kiesslingin ja Jukkolan tapauksessa äänestivät epäloogisesti. --Taulapaa 11. joulukuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Siellä ei ole kuin pari kolme nimeä, joilla oli eri mielipiteet. Nimiä puuttuu Kieslingin äänestyksessä molemmista paljon, suurin piirtein 12 kannatuksesta ja 6 vastustuksesta. Heitin kysymyksen niille kolmelle, jotka äänestivät "nurinkurisesti". -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

Kahkonen kysyi miksi äänestin toisessa poistoa, toisessa säilytystä. Nyt en muista Jukkolan ansioita, mutta pelkkä valtuustoura ei minusta tee ihmistä niin merkittäväksi, että sen perusteella olisi aihetta Wikipedia-artikkeliin, kuten tuon tuosta on todettu. Pidän Kiesslingin puheenjohtajuutta naisjärjestössä riittävän merkittävänä ansiona. --Ulrika 11. joulukuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

Kahkoselle vastauksena, muistaakseni Jukkolan poiston puolesta äänestämiseeni vaikutti, löytämäni tiedon perusteella, varsin lyhyt ura politiikassa, mutta nyt kun selvisi, että onkin pitkä ura ja merkittäväkin, niin luultavasti äänestäisin toisin. Kiesslingissä taas oli tiedossa pitkä ja mielestäni riittävän merkittävä ura politiikassa. En voi taata, että äänestän "loogisesti" jatkossakaan. Taulapäälle tiedoksi että googlen cachessa on vielä ko. artikkeli. --Wipu 12. joulukuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Kahkoselle: Ap4k:n viesti oli aika ratkaiseva kohdallani, mikä aiheutti "epäloogisuuden". Taustalla olevat meriitit olivat selkeästi erilaiset (naisjärjestöpj, pitkä ura, selkeästi erikokoinen puolue...). Jossakin määrin politiikkolinja poistoissa on viime aikoina tosin mennyt kiemuraiseksi. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että vahvistunut deletionismi on yhteydessä tuleviin vaaleihin (vrt. vaikka nyt tuo menossa oleva Halla-ahon poistoäänestys). --Ras 13. joulukuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

Kai se nyt on pääteltävissä, että wikipedian käyttäjät pitävät uraa Turun valtuustossa "merkittävämpänä" kuin 50 kertaa pienemmässä Pyhäjoen kunnassa. Kuten esim. äänestys Merja Taposesta osoitti, uraa "pienen" kunnan politiikassa ei pidetä merkittävänä, vaikka kyseessä olisi mahdollisimman merkittävä henkilö tässä kontekstissa (=kunnanhallituksen- ja -valtuuston pj. + moninkertainen "äänikuningatar"). Äänestäjiin epäilemättä vaikuttaa myös mielikuva SKP:sta historiallisesti merkittävänä puolueena. Toisaalta SKP on joka tapauksessa ollut kannatukseltaan Itsenäisyyspuoluetta noin puolet suurempi eduskuntavaaleissa ja viime kunnallisvaaleissa SKP sai 10 kertaa enemmän ääniä kuin IPVSL. SKP:n "yli 3 000" jäsentä lienee myös huomattavasti suurempi määrä kuin Itsenäisyyspuolueen vastaava.--Ap4k 12. joulukuuta 2006 kello 15.45 (UTC)

Mainitsemasi tekijät ovat sinänsä tärkeitä, mutta niiden perusteella ei (kai?) voi ratkaista Wikipediaan valittavia henkilöitä. Kuka määrittelee missä kohdassa kunnan koon merkittävyysraja menee? Samoin missä menee raja puolueen koon ja historian pituuden suhteen? Niistä on äänestäjillä kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä. Jos kerran maailman mittakaavassa - näin olen lukenut täältä - Wikipediassa on kirjoitettava yhtä hyvin Suomen kuin Papua-Uuden Guinean kansanedustajista, eikö sama logiikka päde Suomenkin sisällä eli jos artikkelin ansaitsee suuren kaupungin edustaja (ilman muita ansiosta) niin sitten myös pienen ja kääntäen: jos ei ansaitse pienen, ei sitten suurenkaan, ellei ole muita merkittäviä ansioita. --Ulrika 13. joulukuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Mielestäni puolueen puheenjohtajisto kuuluu Wikipediaan, oli kyseessä sitten mikä puolue tahansa. Jos teennäinen raja on pakko jonnekin vetää, niin sitten eduskunnan ulkopuolisten puolueiden varapuheenjohtajat pois. En kuitenkaan tajua, miten tällainen toiminta palvelisi vakavasti otettavaa tietosanakirjaa. --Taulapaa 13. joulukuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

[muokkaa] Suuntaviivojen prosenttiluvuista

Pidän huolestuttavana suuntausta, jossa poistoehdotuksen kaatumista pidetään automaattisesti suuntaviivana säilyttämisen puolesta. Jos näin oikeasti menetellään, se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa ajaudutaan tahattomasti kauemmaksi konsensuksesta. Demonstroin esimerkillä:

Artikkelia A ehdotetaan poistettavaksi. Se saa 65% poistokannatuksen, 35% haluaa säilyttää. Tämä kirjataan "suuntaviivaksi" säilyttämisen puolesta. Myöhemmin poistoäänestykseen tuodaan samasta aihepiiristä artikkeli B, joka ei ole aivan yhtä merkittävä. Äänestyksen yhteydessä tuodaan esiin tämä "suuntaviiva", ja muutama henkilö vakuuttuu siitä, että tällaiset "pitää säilyttää", ja vaihtaa äänensä säilytysääneksi, jolloin poistokannatus tippuu hieman alle 70%:n.

Ja tätä voi jatkaa eteenpäin kunnes Wikipedia räjähtää. Ongelma on se, että alle 70%:n poistokannatusta tulkitaan jollain muulla tavalla kuin mitä se oikeasti on: se on konsensuksen puute. Jos ei ole konsensusta, artikkeli oletuksena säilytetään. Mutta tämä ei tarkoita, että tätä oletusta voidaan pitää jonkinlaisena yhteisön konsensuksena säilyttää aihepiirin artikkeleita.

Mielestäni on järkevää, että suuntaviivoiksi kirjataan ainoastaan tapaukset, joissa on saatu konsensus (yli 70%) jompaan kumpaan suuntaan. Muut tapaukset ovat epäselviä eikä niistä voi päätellä mitään. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Eikös suuntaviivat ole vain arkistointia poistoäänestysten tuloksista? Ne siis ennustavat samantapaisten artikkelien äänestysten tuloksia. Siis jos x0 on saanut 50% poistokannatuksen, tuskin samantapainen x1 nousee juuri lainkaan sen yläpuolelle. Ehdotan, että suuntaviivoihin ei kirjata tuloksia, jotka ovat lähellä poistorajaa. Onko se "lähellä" olo sitten 50%, 60% vai 65%, se selviää mahdollisessa jatkokeskustelussa. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.53 (UTC)

Siksi ainakin minä olen laittanut nimenomaan linkin poistoäänestykseen, en artikkeliin (jos se on säilytetty), jotta yksimielisyyden asteen (ja perustelu) voi tarkistaa. Suuntaviivathan on kai tarkoitettu avuksi paitsi äänestäjille, myös äänestysten aloittajille. Tarkoitus ei ole mitenkään hankaloittaa tai suoraviivaistaa äänestyskäytäntöjä (vaikka sekin olisi toisaalta hyvä asia), vaan antaa ajattelemisen aihetta jo ennen äänestysten luomista. --Jaakonam 11. joulukuuta 2006 kello 16.02 (UTC)

Ne ovat kyllä arkistointia poistoäänestyksen tuloksista, mutta sillä tavalla, että niistä saisi jonkinlaisen kuvan siitä, mitä yleisesti ottaen on päätetty säilyttää ja poistaa. Mutta tuostahan tässä juuri on kysymys, että ei kirjattaisi sinne "säilytyspäätöksiä" jotka oikeasti melkein olivat poistopäätöksiä, koska se voi johtaa ihmisiä (tahallaan tai vahingossa) harhaan.

Rajan pitäisi olla mielestäni vähintään 50%. Jos alle puolet kannattaa säilytystä, niin se ei ole vielä mitään. —MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Kuitenkin, poistoraja on 70% ja 50%:n säilytyskannatus on jo aika paljon. Yksikään poistoäänestys ei mene läpi 50% poistokannatuksella. Eikä mene 60 prosentin kannatuksellakaan. 10 prosentin marginaali ei ole pienen pieni: 50 äänen normiäänestyksessä tilanne on silloin 30 poistoa kannattavaa vs. 20 säilytystä, ja poistoääniä tarvittaisiin siis lisää (0,7 * 50 - 30) / 0,3 = 17 jotta artikkeli poistettaisiin (tilanne olisi 47 / 67). Aika paljon. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Olet tässä mielessä täysin oikeassa. Ongelma tulee siinä, että tällainen 50%:n säilytystapaus saattaa johtaa lumipalloefektiin, jos ihmiset pitävät sitä jonkinlaisena ohjenuorana. Johtuen yksittäisten äänestysten arvaamattomuudesta ja satunnaisuudesta, 50%:n tapaus ei vielä sano mitään kovin perustavanlaatuista aihepiirista. --—MikkoM (♫) 12. joulukuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Ei yksittäinen äänestys, ei millään, mutta kun aihetta alkaa olla äänestyksissä n:ttä kertaa, niin silloin voi jo miettiä suuntaviivaa. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Kannatan MikkoM:n ehdotusta. Harvemmin kuitenkin säilyttämistä kannattamista reilusti yli 70 %, sillä ei sellasia artikkeleja yleensä edes pistetä poistoäänestyksiin. Ehkä paras olisi jos komissio tai diktaattori päättäisi mikä säilytetään, mutta se on vain toiveunta. Henkilöartikkeleille pitäisi saada tiukempi linja, ensinnäkään monet eivät ole mitenkään kiinnostavia ja jäävät luultavasti päivittämättä mikäli joku on paikkansa täällä ansainnut yhdellä teolla. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Sinänsä hyvä argumentaatio ja voisi olla paikallaan tämänkaltainen politiikka. Toinen kysymys on sitten, kuinka sitovia suuntaviivat ovat. Viittaan taas tähän että varsinkin alkuaikoina on mennyt artikkeleita jopa yksimielisesti poistoon prosedyyreissä joita ei voi oikein pitää (nyky-)yhteisön kantana. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 12. joulukuuta 2006 kello 07.02 (UTC)

Olen samaa mieltä, että tuo Killer Queen on loistava esimerkki siitä, että joskus satunnaisen äänestyksen lumipalloefekti johtaa myös artikkelien poistoon; mielestäni voisi olla hyvä arvioida uudelleen singlelevyjen merkittävyys ilman tuota Killer Queenin painolastia. Killer Queenin ennakkotapaus on saattanut johtaa artikkelien poistoon, jotka muuten olisi säilytetty. --—MikkoM (♫) 12. joulukuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

Samantapainen esimerkki on Anno 1503, jonka loi tänä vuonna uudestaan ([4]) artikkelin poiston jälkeen viikon päästä rekisteröitynyt käyttäjä, ihan ilman palautusäänestystä. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Niin, minä loin sen, myönnetään. Poistettu versio oli minitynkä, ja näköjään suurimmat poistosyyt olivat "en tunne peliä" sekä "ei sisältöä". Peli taisi ensimmäisen artikkelin aikaan olla jopa varsin uusi ilmestys, joten eipä ihmekään ettei ollut tunnettu. Ja taisinpa vielä kysyä ircissä yleisesi, jotta järjestänkö palautusäänestyksen, vastaus oli muistaakseni "ei tarvita". Sehän on saanut murskaavat kuusi poistoääntä ilman vastustusta... Poistanko siis suoraan artikkelin nykyisen version, koska edellinen minitynkä poistettiin kuudella poistoäänellä? Suuri konsensus on ollut, 6/6 eli 100%, mutta äänestäjien määrä varsin suppea... --Tve4 13. joulukuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Annoin esimerkin siksi, että järkeäkin voi näissä tapauksissa käyttää. -tKahkonen 13. joulukuuta 2006 kello 16.05 (UTC)

Mielestäni pelkkä linkki äänestyksiin ei haittaa mitään, paljon tärkeämpää on se, mitä kirjoitetaan niiden yläpuolelle (julkisuuden henkilöt ovat, mikäli..., Valtatiet, rataosuudet). -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)