Perustus
Wikipedia
Perustus on rakennusten ja rakennelmien maata vasten tuleva osa. Perustuksia on olemassa monenlaisia, lähinnä maapohjan kantavuuden perusteella.
Heikoimmilla mailla käytetään paaluperustusta, jossa maahan lyödään tai kaivetaan puu, teräs tai betonipaaluja, jotka joko ulottuvat pehmeän kerroksen alla olevaan kantavaan kerrokseen tai muodostavat maaperän kanssa riittävän kitkan, kannattamaan perustuksille tulevaa kuormaa.
Kun maaperä on hieman kantavampaa siirrytään usein ns reunavahvistettuun laattaan. Siinä pohjapaine (maaperänn kohdistuva rasitus) jakaantuu koko laatan alueelle ja reunat paksunnetaan ottamaan vastaan seinille tulevia kuormia sekä antamaan laatan reunalle riittävän korkeuden. Reunavahvistettua laattaa voidaan käyttää myös kovemmilla maaperillä kun ei haluta kaivaa kovin syvälle olemassa olevaan maaperään.
Seuraavaksi tullaan antura ja sokkeli perustukseen. Siinä varsinaisen sokkelin alla on antura, joka jakaa sokkelille tulevan kuorman laajemmalle alueelle, jolloin pohjapaine saadaan riittävän pieneksi.
Anturat voidaan myös pienentää erillisiksi Laatoiksi joiden väliin asennetaan joko paikallatehty tai elementtirakenteinen sokkelipalkki. Tätä tyyliä käytetään monissa hallirakennuksissa.
Tärkeä osa perustuksia on myös sen routa ja vesieristys. Perustukset joko ulotetaan ns roudattomaan syvyyteen tai eristetään pakkasen pääsy perustusten alle tarkoituksen mukaisella routaeristyksellä.
Perustukset varustetaan nykyisin salaojilla, jotka johtavat liiallisen märkyyden pois rakennuspohjasta.
Monilla paikoilla perustuksiin laitetaan nykyisin myös radonsuojaus maaperästä nousevia haitallisia radon päästöjä torjuamaan
Kaikilla paikalleen sijoitetuilla rakennuksilla ja rakennelmilla on perustus. Perustuksia on myös maanteillä (tiepenger), rautateillä (ratapenger) ja yleisesti kaikilla pinnoitetuilla maa-alueilla, mm. parkkipaikoilla.
[muokkaa] Perustuksen tehtävät ja vaatimukset
Perustus muodostaa rakennelmalle pohjan, jolle rakennelman paino kohdistuu. Täten perustuksen tulee kestää rakennelman aiheuttama rasitus. Perustuksen tulee olla riittävän laaja maata vasten kohdistuvalta osaltaan, jottei maa perustuksen alla petä. Koska perusta on rakennelman alla ja rakennelmaa ei yleensä pystytä poistamaan perustuksen päältä korjauksen ajaksi, sen korjaaminen on yleensä mahdotonta tai erittäin vaikeaa. Tämän vuoksi rakennelman perustus määrittää usein rakennelmalle maksimaalisen keston. Alueilla, joilla on pakkasia, routa aiheuttaa erityisiä vaatimuksia perustukselle.
