Perkele

Wikipedia

Perkele tarkoittaa yleensä kristinuskon paholaista. Perkele on myös yleinen kirosana ja voimasana. Perkele-kirosanan eräs kiertoilmaus on ärräpää. Sanaa pidetään yhtenä suomalaisuuden tunnuspiirteistä. Siitä on johdettu myös harvinainen verbi perkelöityä, joka tarkoittaa tilanteen kärjistymistä tai asioiden menemistä pieleen.

Lainasana perkele on peräisin joko latvian kielen perkons- tai liettuan kielen perkunas -sanoista, jotka tarkoittavat ukkosenjumalaa (Perun oli slaavilaisen mytologian ylijumala). Perkelettä pidetään suomalaisen Ukko ylijumalan alkuperäisenä nimenä, ja Ukkoa kiertoilmauksena, tosin Ukko on saattanut olla myös Ilmarinen. Ukkosenjumala Perkelettä kristityt puolestaan pitivät epäjumalana tai Paholaisen ilmentymänä, ja leimasivat sen siksi varottavaksi.

Jotkut uuspakanat ovat ottaneet nimen Perkele käyttöön puhuessaan Ukko ylijumalasta, mutta lähinnä omassa piirissään, sillä se voidaan edelleen helposti ymmärtää saatanaksi, johtuen lähinnä varhaiskristittyjen käännytystyön hedelmistä: vanhat jumalannimet muutettiin paholaisen synonyymeiksi. Myös pakanallinen kunnioitus Ukkoa kohtaan saattaa vaatia kiertoilmauksen käyttöä.

[muokkaa] Muuta

• Erään tornihuhun mukaan toisen maailmansodan aikana saksalaiset sotilaat luulivat, että Perkele on Suomen yleisin hevosen nimi, koska ajomiehet viljelivät sanaa ahkerasti hevosia käsitellessään.

• Extreme Duudsonien Jarpin mukaan perkele on Saatanan isoisoisä.

[muokkaa] Kirjallisuus

• Valk, Ülo: Perkele: johdatus demonologiaan (Vastapaino, 1997)