Pekka Marjamäki
Wikipedia
Pekka Marjamäki (s. 18. joulukuuta 1947 Tampereella) on suomalainen entinen jääkiekkoilija. Pelipaikaltaan hän oli puolustaja.
Suomessa vain Tapparaa edustanut Marjamäki tuli tunnetuksi kovasta lyöntilaukauksestaan. Hän pelasi Tapparassa kaudet 1964–79 ja 1981–84. Välissä Marjamäki kävi kokeilemassa Ruotsin sarjan vauhdin HV-71:ssä. Hän voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän mitalia. Marjamäki pelasi kaiken kaikkiaan 476 ottelua SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa tehoilla 125+129 sekä 50 pudotuspeliottelua pistein 14+16.
Suomea Marjamäki edusti kymmenen kertaa MM- ja kahdesti olympiatasolla. Hänet valittiin vuoden 1975 MM-kisoissa parhaaksi puolustajaksi oltuaan Suomen paras pistemies yhdessä Lasse Oksasen kanssa. Marjamäki pelasi lopulta 251 A-maaottelua ja teki niissä tehot 40+25.
Tappara on jäädyttänyt Marjamäen pelinumeron 3. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto on valinnut hänet kansainväliseen kuuluisuuksien galleriaan.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 5 Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979, 1982, 1984)
- 3 SM-hopeaa ja 1 -pronssi
- Suomen paras jääkiekkoilija (1975)
- Lynces Academicin parhaan puolustajan patsas (1975)
- Valinta SM-sarjan tai -liigan All Stars -kentälliseen (1975, 1976, 1978)
- MM-kilpailujen paras puolustaja (1975)
- Valinta MM-kilpailujen All Stars -kentälliseen (1975)
- Tappara on jäädyttänyt Marjamäen pelinumeron 3
- Suomen Jääkiekkoleijona #68
- IIHF:n Hall of Famen pelaajajäsen
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Marjamäen tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
