Partiolippukunta
Wikipedia
Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnan koko on yleensä noin 20–200 partiolaista. Lippukunnan sisäisiä ryhmiä ovat laumat, vartiot ja vaeltajaryhmät. Lippukunnat voivat olla tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Suomen noin 850 lippukunnasta yli puolet on yhteislippukuntia.
Jokainen Suomen lippukunnista kuuluu yhteen 18 partiopiiristä, joiden jako myötäilee maakuntien rajoja, poisluettuna Finlands Svenska Scouter r.f., joka on Suomen ruotsinkielisten lippukuntien valtakunnallinen partiopiiri.
Lippukunnat ovat usein itsenäisiä yhdistyksiä, joilla saattaa olla tukenaan taustayhteisö, joka usein on seurakunta. Taustayhteisönä saattaa toimia myös aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys, kunta, vanhempainneuvosto tai yritys. Taustayhteisö rahoittaa lippukunnan toimintaa joko kustantamalla lähes koko toiminnan tai avustamalla lippukuntaa jonkin verran. Monet lippukunnat hankkivat rahoitusta toimintaansa myös myymällä erilaisia tuotteita, paketoimalla lahjoja jouluna tai muilla tempauksilla.
Perinteisin varainhankintakeino on partiolaisten adventtikalenteri. Adventtikalenterin toivat Suomeen partiotytöt jo vuonna 1947. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan ensimmäisenä adventtina, viimeinen jouluaattona. Luukkujen perinteisiä kuva-aiheita ovat esimerkiksi adventtikynttilät, itsenäisyyspäivän Suomen lippu, Lucian päivän Lucia-neito ja jouluaaton Jeesus-lapsi.
[muokkaa] Meripartiolippukunnat
Meripartiolippukunnat tarjoavat normaalin maapartiotoiminnan lisäksi jäsenilleen veneitä sekä muita vesiliikennevälineitä.
Meripartiolippukuntien käyttämät termit poikkeavat jonkun verran muista lippukunnista. Esimerkiksi vartiota kutsutaan meripartioinnissa venekunnaksi ja vartionjohtajaa vastaavasti venekunnanjohtajaksi. Lisäksi on myös lippukuntakohtaisia nimityksiä, kuten joissain maapartiolippukunnissakin.
