Keskustelu:Oikeus omaan kieleen/Arkisto kielivapaus

Wikipedia

ML kirjoitti:" kaikissa länsimaissa on pakko opiskella koulussa jotain vierasta kieltä". Onko näin? Mitenköhän esim. käsittääkseni länsimaihin luetteva Yhdysvallat? Onko siellä pakko opiskella jotain vierasta kieltä?--Teveten 12. tammikuuta 2006 kello 15.57 (UTC)

Yhdysvalloissa osavaltiot päättävät itsenäisesti high schoolista valmistumisvaatimukset, eli osassa on ja osassa ei [1]. Moniin yliopistoihin se kuitenkin on pääsyvaatimuksena. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 16.05 (UTC)

No tuo nyt ei ollut oleellista. Kielivapautta loukkaisi jos suomalaisia estettäisiin käyttämästä omaa äidinkieltään, ei se että koulussa on pakko opiskella muitakin kieliä. Itse asiassahan pakkoruotsia on perusteltu juuri kielivapaudella, mutta ei sotketa sitä tähän. Se ei liity asiaan mitenkään. --ML 12. tammikuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Kielivapaus on moderniin vapausihanteeseen pohjautuva aate, jonka mukaan ihmisellä tulisi olla oikeus puhua ja oppia tarpeellisiksi katsomiaan kieliä. Erityisesti kielivapaus tarkoittaa sitä, ettei ihmistä tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan hänen puhumansa kielen tai edustamansa kielellisen kulttuurin tähden.

Kielivapauden näkökulmasta pakottamiseksi miellettävät oppimis- ja taitovaatimukset ovat yksiselitteisesti epäeettisiä. Kielivapausaatteen kunnioittaman humaanin johtajuuden perusperiaatteiden mukaan määräysvaltaansa käyttävän auktoriteetin tulee antautua keskusteluun, perustella päätöksensä järkevästi ja olla toiminnassaan johdonmukainen. Ellei määräyksiä anneta tällaiselta keskustelevalta pohjalta, on niitä pidettävä pakottamisena. Kielivapauteen aatteena liittyy uskomus, että parhaat oppimistulokset syntyvät yhteistyöhakuisella ohjauksella.

Suomessa on virinnyt kansallinen keskustelu pakkoruotsin perusteina käytettyjen väittämien järkevyydestä, eikä kielivapauden näkökulmasta hyväksyttäviä perusteluita olekaan ilmennyt. Perusteluina käytetty argumentaatio on kielivapauden kannalta tulkittuna osoittautunut virheelliseksi, asenteelliseksi tai joissain tapauksissa suorastaan epärehelliseksi.

Minä en tätä nyt ihan täysin ymmärrä. Miksi ihmisen itsemääräämisoikeutta loukkaa joten enemmän se, että hänet velvoitetaan opiskelemaan ruotsia kuin se että hänet velvoitetaan opiskelmaan matematiikkaa tai terveyskasvatusta? Varsinakaan lukioon kun kenenkään ei ole pakko mennä. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 16.12 (UTC)

Tuo on vain esseetekstiä joka ei ole NPO:ia nähnytkään. --ML 12. tammikuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Se loukkaa kielivapausaatetta, ei itsemääräämisoikeutta.~~

"Kielivapaus" ei liene osa mitään Suomen ratifioimaan ihmisoikeuksien julistusta tai muuta kansainvälistä sopimusta, joten kielen opetuksen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta pohdittaessa koko termi on täysin yhdentekevä. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Mutta "kielivapautta" pohdittaessa pakkoruotsi ei ole ollenkaan yhdentekevä. Siksi siitä onkin syytä mainita "kielivapautta" käsittelevässä artikkelissa. 69.95.63.158

---

Hakusanalla "Kielivapaus" löytyy vain joukko viestejä eri lehtien mielipideosastoilta. Tästä voidaan päätellä, että kyseessä on artikkelin kirjoittajan oma tutkimus, joka ei ylitä merkittävyyskynnystä. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

(ottamatta vielä itse artikkeliin kantaa) Tuosta voidaan kyllä päätellä vain että tuolla suomenkielisellä termillä asiasta ei löytynyt tietyn internetin hakukoneen kautta suomenkielistä tietoa internetistä. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 12. tammikuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Todistustaakka (tässä tapauksessa vakavasti otettavien lähteiden esittäminen) on perinteisesti positiivisen väitteen esittäjällä (tässä tapauksessa artikkelin kirjoittajalla). --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

Linkki kopiointirikkomuksen estämiseksi: [2] --Aulis Eskola 12. tammikuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

Aihe kyllä kaipaisi kipeästi lähteitä, jotta siitä saataisiin kelvollinen artikkeli. Ymmärrän kyllä Aulis Eskolan ajatuksen ja pyrkimykset artikkelin suhteen ja idea on hyvä. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Tarkennus: Linkattu teksti ei ollut minun kannanottoni, vaan jonkun nimettömän käyttäjän 69.95.63.158, joka on tuonut tähän artikkeliin pakkoruotsia sivuavia näkökohtia. Palautin keskusteluun vain linkkinä kopiointirikkomuksena poistetut tiedot. Minusta artikkelin pitäisi ainakin ensisijaisesti kuvata kielivapautta muusta näkökulmasta (esim. kaukaiset maahanmuuttajat muista kulttuureista). --Aulis Eskola 13. tammikuuta 2006 kello 10.09 (UTC)

[muokkaa] Käsitteestä.

Niinkuin pelkäsin, artikkelista on pyritty tekemään pakkoruotsin vastustajien heikosti peiteltyä propagandaa. Artikkelin pohjaksi annetun lähteen uskottavuus on hyvin kyseenalainen, sehän on pohjimmiltaan kolmen yksityishenkilön kirjoittama mielipidekirjoitus Suomen Kuvalehteen ja rinnastuu siksi muihin mielipidekirjoituksiin, blogeihin yms. joita ei voida kovin uskottavina lähteinä pitää. On oleellista muistaa, että Wikipedian artikkeleissa on tärkeää ilmetä kuka tai ketkä tekevät jotain tai ovat jotain mieltä. Jotta tähän saatasiin jonkinlaista neutraalia näkökulmaa pyydän perusteluja ja lähteitä seuraaviin asioihin:

1. Kielivapaus on moderniin vapausihanteeseen pohjautuva aate, jonka mukaan ihmisellä tulisi olla oikeus puhua ja oppia tarpeellisiksi katsomiaan kieliä ja vain niitä.

Missä/kuka on sanonnut näin? Vastustaako ns. kielivapauden kannatajat myös sitä, että Suomessa on peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa opiskeltava myös vieraita kieliä (siis toisen kotimaisen lisäksi)? Ainakaan lähteeksi annetussa viitteessä näin ei tehdä, joten väite on a) lähteetön b) ristiriitainen lähteen kanssa

1. Kielivapaus voidaan rinnastaa uskonnonvapauteen, joka takaa henkilölle oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan ja vain sitä.

Uskonnonvapaus kuuluu (myös Suomen allekirjoittaaman) YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Missä siellä mainitaan kielivapaus terminä?

1. Suomessa kielivapaus on ollut esillä keskusteltaessa pakkoruotsista sekä yleisesti ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten asemasta.

Missä näin on tapahtunut?

Kielivapaudella, jos sellaista termiä nyt oikeastaan onkaan, ei ole pienintäkään tekemistä ruotsin opiskelun vapaaehtoisuuden tai pakollisuuden kanssa. Jos joku tunkee tänne höpinöitä pakkoruotsista, voi ne heti poistaa. --ML 13. tammikuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

[muokkaa] Lähteitä

[3]

Katso mm. lisätietoja / laki / kotouttamislaki: mm. ilmaisuja tyyliin "omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen" --Aulis Eskola 13. tammikuuta 2006 kello 10.26 (UTC)

[muokkaa] Artikkeli on kokonaan uudelleenkirjoitettu ja fiksu

..eli pitäisikö poistoäänestys vetää pois? --Joonas (kerro) 25. tammikuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Jääköön nyt tällaisena ja aamen. Kyllä yksi artikkeli jaksaa sitten teettää työtä. --Johannes Zweig 25. tammikuuta 2006 kello 22.24 (UTC)

Ilmeisesti on kaksi näkemystä siitä, mikä on hyvä versio. Palautin version, jossa lähdetään Suomen perustuslaista, sillä se on ainoa tietämäni lähde, jossa oikeus omaan kieleen määritellään. Samalla tulin kummoneeksi Tuohirullan poistot, joita pidän erittäin huonosti perusteltuna. -Samulili 26. tammikuuta 2006 kello 06.36 (UTC)