Odin (sarjakuvahahmo)

Wikipedia

Odin on Marvel-kustantamon luoma sarjakuvahahmo, ukkosenjumala Thorin isä. Norjalaisessa mytologiassa Odin on Aasojen hallitsija ja kaikkien jumalten ylijumala Asgardissa. Marvel-kustantamo on perustanut oman hahmonsa myyttiseen Odiniin mutta ottanut samalla tiettyjä vapauksia joita ei mytologiasta löydy. Sarjakuvassa Odin on valtavan voimakas toisesta ulottuvuudesta kotoisin oleva olento, joka hallitsee muita "jumalia" toisessa ulottuvuudessa jota kutsutaan Asgardiksi. Hahmon loivat Stan Lee ja Jack Kirby. Odinin ensiesiintyminen tapahtui Journey into Mystery-lehden numerossa 85.

[muokkaa] Historia

Ikuisuuksia sitten Odin syntyi jäseneksi jumalrotuun, jota alettaisiin myöhemmin kutsua asgardilaisiksi. Odinin isoisä, Buri oli ensimmäinen asgardilainen jonka sanottiin nousseen yliulottuvuuden valtakunnan, Niffleheimin jäistä. Burille syntyi Bor, joka otti vaimokseen Bestian, yhden jääjumalista ja heille syntyi kolme poikaa, Vili, Ve ja Odin. Buri antoi hallitsijan tehtävät Borille jota puolestaan hänen kolme poikaansa seurasivat hallitsijoina.

Kolme veljestä otti jumalsuvun hallitsemisen ilolla vastaan. He johtivat Asgardin soturit sotaan Niffleheimin jääjättiläisiä vastaan ja surmasivat jääjättiläisten johtajan Ymirin. Ymirin suunnattomasta ruumiista he rakensivat tunnetun maailmankaikkeuden (tätä kuitenkin pidetään nykyään epäuskottavana). Henkiin jääneet jääjättiläiset asettuivat Jotunheimiin, yhteen Asgardin Yhdeksästä Maailmasta. Yhteen maailmoista veljekset rakensivat Asgardin kaupungin hallituspaikakseen.

Myöhemmin tutkimusmatkoillaan veljekset saapuivat tutkimaan Muspelheimia jossa asuivat hirviömäisen Surturin hallitsemat tulidemonit. Siellä he saivat selville että Surtur aikoi Iltahämärän miekan avulla tuhota kaikki Yhdeksän Maailmaa. Odin päätti veljineen estää Surturia aikeissaan ja sulautuivat taikuudella yhteen taistelemaan valtavaa Surturia vastaan. He onnistuivatkin tuhoamaan Iltahämärän ja pakenemaan Muspelheimista Ikuisen Liekin kanssa. Ulottuvuuksienvälisellä portilla Vili ja Ve kuitenkin pysähtyivät ja käskivät Odinin hallita viisaasti Asgardia. Vili ja Ve olivat päättäneet pysäyttää Surturin omaan maailmaansa. Valtavan valonvälähdyksen saattelemana Vili ja Ve sinetöivät yhteyden Muspelheimiin ja samalla Odin sai kuolleiden veljiensä voimat itselleen. Odinvoima oli syntynyt.

Odin hallitsi Asgardia pitkään ja viisaasti. Hän uhrasi toisen silmänsä Mimirille, Viisauden Lähteelle saadakseen tietää kuinka Ragnarök, jumalten tuomiopäivä voitaisiin välttää. Silmä kasvoi valtavaksi ja se katsoi toiseen ulottuvuuteen, mistä se kertoo tarinoita Odinin menneisyydestä (niiden todenperäisyys on vähintäänkin kiistanalainen).

Kerran Odinin irronnut silmä kertoi tarinan, joka mukailee norjalaisten myyttien Ragnarökiä paremmin. Tarinansa lopussa Odin vain herättää kuolleet jumalat uudelleen henkiin ja niin loputon kiertokulku on valmis. Tämä saattaa kuitenkin olla vain Silmän tuntemattomista syistä kertoma tarina.

Odin otti vaimokseen ja kuningattarekseen Friggan. Odin kuitenkin päätti hankkia pojan jossa yhdistyisi Asgardin ja Midgardin eli Maan voimat. Maan suojelijajumalatar Gaea synnyttikin Odinille pojan, Thorin jonka Frigga kasvatti. Myöhemmin Thorista tuli Odinin suosikkipoika ja ukkosenjumala.

Odin johti asgardilaiset jälleen kerran sotaan jääjättiläisiä vastaan. Tässä sodassa jättiläisten johtaja Laufey sai surmansa. Odin adoptoi Laufeyn pojan Lokin ja kasvatti tämän Thorin rinnalla. Aikuisena Loki vastusti kuitenkin jatkuvasti Odinin auktoriteettia.

Vuosisatojen ajan germaanit ja viikingit palvoivat Odinia ja muita jumalia, kunnes Celestiaalit, suunnattoman voimakkaat puolijumalat saapuivat arvioimaan maapallon ihmisten soveliuutta jatkaa elämäänsä. Kimpaantunut Odin otti yhteyttä Zeukseen ja muihin ylijumaliin, jotka päättivät solmia liiton Celestiaaleja vastaan. Jumaljoukko tapasi Celestiaalit jotka uhkasivat sulkea kaikki ulottuvuuksienväliset portit Maan ja muiden ulottuvuuksien välillä, elleivät jumalat lupaisi olla sekaantumatta maapallon ihmisten kehitykseen. Odin rakensi haarniskan nimeltään Tuhoaja ja liitti siihen vielä myyttisen Niebelungin sormuksen Tuhoajan aseeseen, Odinin miekkaan. Tuhoaja kuitenkin hävisi Celestiaaleille vaikka siihen oli syötetty kaikkien asgardilaisten jumalien elämänenergia (paitsi Thorin). Maapallon jumalten olikin itse luvattava etteivät sotkeentuisi maapallon ihmisten elämään.

Tällä vuosisadalla Odinia on vaivannut poikansa Thorin itsepäinen luonne. Odin lähettikin Thorin maapallolle ramman lääkärin Donald Blaken hahmossa ilman muistikuvia jumaluudestaan. Thor löysi kuitenkin identiteettinsä uudelleen.

Tällä hetkellä amerikkalaisissa sarjakuvissa Odin on oletettavasti kuollut.

[muokkaa] Voimat ja varusteet

Odin demonstroi voimiaan taistelemussa valtavan voimakasta tulidemoni Surturia vastaan Kaikkeuden Spektrin avulla.

Odin omaa lukuisia yli-inhimillisiä kykyjä jotka ovat kuitenkin tunnusomaisia asgardilaisille. Odin on yliluonnollisen vahva ja nostaa noin 60 tonnia (tavallinen asgardilainen kykenee nostamaan noin 30 tonnia). Parhaimmassa iässään Odin kykeni nostamaan jopa 100 tonnia.

Odin on hyvin pitkäikäinen ja ikääntyy paljon hitaammin mitä maapallon ihmiset. Odin ei kuitenkaan ole kuolematon. Hän on äärettömän kestävä fyysisille vaurioille eikä voi kuolla kuin molekyylitason totaalisella tuhoutumisella. Mystinen energia parantaa hänet mahdollisista vammoista, sairauksista ja maitohapoista joita Odin ei lainkaan tuota.

Odin hallitsee valtavaa energianlähdettä Odinvoimaa jota hän voi manipuloida lukuisin eri tavoin. Hän kykenee hetkellisesti nostamaan omia voimiaan suuremmiksi, ampua voimakkaita energiaiskuja, siirtyä teleportaatiolla paikasta tai ulottuvuuksista toiseen, antaa olennoille tai esineille yli-inhimilliset voimat etc. Toisin kuin fyysinen voimakkuus, Odinin kyky manipuloida Odinvoimaa on vain kasvanut ajan myötä.

Odin omaa valtavasti tietoa muinaisista salatieteistä. Hän on myös erinomainen lähitaistelija ja tuhansien vuosien sodankäynnit ovat muovanneet hänestä mestaritaktikon.

Odin käyttää taisteluissa apunaan Gungniria, lumottua keihästä. Keihäs on taottu myyttisestä uru-metallista, joka on käytännössä tuhoutumatonta. Kuten Thorin vasara Mjölnirkin, myös Gungnir palaa heittäjänsä käteen. Erään kerran Odin heitti keihäänsä kiinni seinään, josta edes voimallinen Herkules ei saanut sitä irti. Vasta Odinin käskystä keihäs irtosi ja lensi takaisin omistajansa käteen. Odin käyttää keihästä myös oman voimansa kanavoimiseen, yleensä voimakkaiden energiaiskujen muodossa. Tähän tarkoitukseen Odin kuitenkin käyttää mieluummin Kaikkeuden Spektriä, Thrudstokia. Näiden aseiden lisäksi Odin omaa lähitaistelussa suosiman miekan, jolla ei kuitenkaan tunnu olevan mitään erityisiä voimia.

Bifrost, sateenkaarisilta joka yhdistää Asgardin ja Maan on myös Odinin luoma.

[muokkaa] Rajoitukset

Vaikka Odin väittääkin olevansa kaikkivoipa, hänellä on rajansa. Hän ei kykene matkustamaan ajassa ilman apua. Hän ei voi luoda elämää tyhjästä. Valtavilla ponnistuksilla Odin kykenee pidättelemään kuolleen sielua siirtymään tuonpuoleiseen. Odinin valtava voimakin kuitenkin kukistui (ja vaikka hänellä oli apunaan kaikkien asgardilaisten elämänenergia) Celestiaalien edessä. Silloin tällöin Odinin on myös vajottava nks. Odinuneen, joka lataa hänen voimansa. Tällöin hän on kuitenkin haavoittuvainen ja unensa ajan kuolevainen. Odinunen pituus vaihtelee; joskus se vaatii vain yhden yön, joskus enemmän kuin viikon (yleisesti se kuitenkin on yksi yö vuodessa).

[muokkaa] Odin muissa medioissa

Odin esiintyy Marvel: Ultimate Alliance-pelissä tärkeänä avainhahmona. Tohtori Doom onnistuu Pahuuden Mestarien avulla varastamaan Odinvoiman itselleen ja pelaajan tehtävä on Marvel-universumin sankareita kontrolloiden palauttaa voima Odinille. Pelissä Odinia ei kuitenkaan koskaan tavata kunnolla, useimmiten hänen äänensä kuuluu.

[muokkaa] Triviaa

• Amerikkalaisessa Earth X-kirjassa (joka ei kuitenkaan kuulu normaaliin Marvel-universumin jatkumoon) spekuloitiin Odinin ja muiden asgardilaisten olevankin voimakkaita avaruusolentoja, jotka ihmisten psyykkisen energian vaikuttamina muuttivat vuosituhansia sitten olomuotoaan vastaamaan ihmisten uskonnollisia idoleita. Siksi esim. Celestiaalit saivat kirjassa asgardilaiset vakuuttumaan siitä, etteivät olleetkaan jumalia ja näin jokainen asgardilainen vain kuoli pois.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Marvel Comicsin materiaalista koonnut Lauri "Mail-Man" Narinen ja suomentanut nimim. Verlaine (1990): Marvel. Kustannus Oy Semic. ISBN 704171-90-03.