Nuorisoseura

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Nuorisoseuraliike-käsitettä käytetään yleisesti kuvaamaan sitä aatteellista pohjaa, jolle nuorisoseuratoiminta on rakentunut Suomessa vuodesta 1881 alkaen. Nuorisoseuraliike koostuu useista järjestöistä, joista selvimmin nivoutuvat yhteen monialaisesti toimivat Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten Liitto sekä koulutustoiminnan osalta läheisenä kumppanina toimiva Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja sen opintokeskus.

Sisällysluettelo 1 Suomen Nuorisoseurojen Liitto 2 Nuorisoseuraliikkeen historiaa 2.1 Nuorisoseuraliike suomalaisena sivistysliikkeenä 2.2 Kansanliikkeestä järjestöksi 3 Itsekasvatus ja yhteisöllisyys

[muokkaa] Suomen Nuorisoseurojen Liitto

Suomen Nuorisoseurojen Liitto o­n puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö.

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti nuorisoseuroissa lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään o­n oikeus tasa-arvoiseen kasvuun yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina. Nuorisoseurat tukevat tätä oikeutta kulttuurisen nuorisotyön keinoin tavoitteenaan kannustaa lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi toimijoiksi ja kansalaisiksi.

Nuorisoseuroissa harrastetaan tanssia, teatteria, musiikkia ja liikuntaa. Nuorisoseurat tunnetaan kulttuuritapahtumistaan, joista merkittävimmät ovat Pispalan Sottiisi, Folklandia, Tanssimania, Ramppikuume ja Teatteripäivät.

Paikallisia nuorisoseuroja toimii 880 ja niissä o­n henkilöjäseniä 8 000. Seurojen ylläpitämiä nuorisoseurantaloja o­n 600. Jäsenistä yli puolet o­n alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. Maakunnallisia keskusseuroja on 18.

Suomen Nuorisoseurojen Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä Kalevan Nuorten Liiton kanssa, jonka kanssa liitto yhdessä kehittää ja tukee alle 16-vuotiaiden lasten toimintaa. Nuorisoseurojen koulutus- ja opintokerhotoimintaa tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

Nuorisoseuroissa harrastus on välineenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Nuorisoseuraliikkeen näkemyksen mukaan eri-ikäisten yhteistoiminta luo lapsille ja nuorille turvallisen yhteisön erityistaitojen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Nuorisoseurojen toiminnan lähtökohtina ovat suvaitsevaisuus, välittäminen ja kannustaminen.

Nuorisoseurat toimivat paikallisesti ja kansainvälisesti. Seurojen kansainvälisten kontaktien myötä on mahdollista osallistua kansainväliseen toimintaan ja tapahtumiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

[muokkaa] Nuorisoseuraliikkeen historiaa

[muokkaa] Nuorisoseuraliike suomalaisena sivistysliikkeenä

Nuorisoseuraliikkeen syntyvaiheet liittyvät 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. Nuorisoseuraliikkeen perustajana pidetään ensimmäisen nuorisoseuran perustajaa, kauhavalaista Matti Sippolaa, joka oli juhannuksena 1881 perustamassa ensimmäistä nuorisoseura-aatteen mukaista nuorisoseuraa, Kauhavan Nuorisoyhtiötä. Liikkeen aatteellinen oppi-isä on Santeri Alkio, joka vaikutti kansanvalistus- ja nuorisokasvatustyön lisäksi myös kirjailijana ja sanomalehtimiehenä sekä poliittisena johtajana.

[muokkaa] Kansanliikkeestä järjestöksi

Nuorisoseuraliike syntyi kansanliikkeenä ja organisoitui vasta myöhempinä vuosina piirijärjestöiksi ja valtakunnallisiksi liitoiksi. Ensimmäisenä maakunnallisena keskusseurana järjestäytyi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto vuonna 1882. Suomen Nuorison Liitto aloitti toimintansa 1897. Vuodesta 1994 lähtien nuorisoseurojen keskusliiton nimi on ollut Suomen Nuorisoseurojen Liitto.

Nuorisoseurojen toiminnassa keskeisiä harrastusaloja olivat itsekasvatus- ja sivistysaatteen mukaisesti monimuotoinen kansanvalistustoiminta. Nuorisoseurojen rooli mm. lukutaidon ja suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäjänä on ollut merkittävä. Liikkeen alkuvaiheessa nuorisoseurojen keskeisiä toimintamuotoja olivat mm. lukutuvat ja kansanjuhlat sekä teatteriin ja liikuntaan painottunut harrastustoiminta. Nuorisoseuratoiminta laajeni pian koko maan kattavaksi liikkeeksi.

Nuorisoseuraliike syntyi nuorten perustamana. Toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ryhdyttiin kiinnittämään huomiota myös lasten toimintaan. 1900-luvun loppupuolella eri toimintamuotoja varten nähtiin tarkoituksenmukaisena perustaa omia liittoja vastaamaan eri toiminta-alojen kehittämisestä.

Vuonna 1960 perustettiin Kalevan Nuorten Liitto, joka vastaa alle 16-vuotiaiden nuorisoseuralaisten harrastustoiminnan kehittämisestä. Kalevan Nuorten Liitolla on oma piiriorganisaatio.

Suomen Kansanmusiikkiliitto syntyi v. 1968 ja vastaa kansanmusiikkiharrastuksen kehittämisestä ja koordinoinnista. Liitolla on jäseninä alueellisia kansanmusiikki-yhdistyksiä.

Vuonna 1972 Suomen Nuorisoseurojen Liitto sai oikeuden ylläpitää opintokeskusta nuorisoseurojen opintotoiminnan tukemiseksi. Vuonna 1976 opintotoiminnan järjestämiseksi perustettiin oma liittonsa, Vapaan Sivistystoiminnan Liitto. Vuonna 2001 liiton nimi muutettiin Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:ksi.

Myös Suomen Puhallinorkesteriliiton juuret ovat nuorisoseuraliikkeessä. Puhallinorkesteriliitto perustettiin vuonna 1977.

[muokkaa] Itsekasvatus ja yhteisöllisyys

Nuorisoseuratoiminnassa ovat mukana eri-ikäiset toimijat lapsista aikuisiin. Jäsenistöstä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. 2000-luvulla nuorisoseuraliike on määrittänyt keskeiseksi toimialakseen kulttuurisen nuorisotyön.

Harrastustoiminnassa painotettiin liikkeen alkuvaiheissa tiedollista sivistystä, tänä aikana harrastustoiminnan painotukset ovat yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen oppimisessa erityistaitojen oppimisen rinnalla. Tänäkin päivänä suomalaisen kulttuurin vaaliminen nähdään osana nuorisoseuraliikkeen aatesisältöä, mutta sen rinnalla kulkee luontevana osana kansainvälisyys.