Nimismies

Wikipedia

Nimismies on suomalainen viranomainen, jonka tehtäviin kuuluvat toimiminen poliisipäällikkönä, ulosottoviranomaisena, yleishallintoviranomaisena sekä yleisenä syyttäjänä. Nimismiehen toimialueena on kihlakunta, jonka koko vaihtelee 5 000–200 000 asukkaan välillä. Tällä hetkellä nimismiehiä toimii ainoastaan Lapissa.

Ennen 1990-luvun kihlakuntauudistusta ns. vanhat kaupungit (ennen vuotta 1977 kaupunkeina toimineet kunnat) muodostivat omat poliisipiirinsä, joitten johdossa oli poliisimestari. Näissä kaupungeissa, jotka käsittivät kaikki suurimmat Suomen kaupungit, alioikeutena toimi raastuvanoikeus ja syyttäjän tehtävää hoiti kaupunginviskaali. Väestökirjanpitoa ja ulosottotointa varten kaupungeissa oli maistraatti. Samaan aikaan maaseudun kunnat, entiset kauppalat ja muut ns. uudet kaupungit kuuluivat kihlakuntarajojen mukaan muodostettuihin nimismiespiireihin, joitten johdossa oli nimismies. Hänen tehtävänään oli johtaa nimismiespiirin poliisilaitosta ja toimia aika ajoin istuttavilla käräjillä yleisenä syyttäjänä. Lisäksi hän hoiti ulosottotointa ja muita valtion paikallishallinnon asioita. (Seurakunnat hoitivat suurimman osan väestökirjanpidosta.)

Kihlakuntauudistuksessa maaseudun ja kaupunkien ero poistettiin. Kaupungit yhdistettiin yleensä ympäröiviin kihlakuntiin ja kihlakuntien poliisilaitoksien johtoon nimitettiin poliisipäälliköt. Syyttäjinä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat päätoimisia. Raastuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet lakkautettiin ja korvattiin käräjäoikeuksilla. Väestökirjanpito keskitettiin maistraatteihin. Tavoitteena uudistuksessa oli tehokkuuden ja oikeusturvan parantaminen. Erityisesti syyttäjälaitoksen eriyttäminen poliisista ajoi tätä tarkoitusta.

Tällä hetkellä kihlakunnannimismies on sen virkamiehen nimike, joka on nimitetty kihlakunnan kihlakunnanviraston päälliköksi. Kihlakunnannimismiehenä voi siis toimia yleinen syyttäjä, poliisipäällikkö, henkikirjoittaja (maistraatin päällikkö) tai kihlakunnanvouti (ulosottoyksikön päällikkö). Pohjois-Lapin kihlakunnissa nimismiehen tehtävä on kuitenkin säilytetty entisellään, sillä näillä seuduilla tarvittavan henkilökunnan määrä on niin pieni, ettei ole järkevää eriyttää tehtäviä toisistaan. Ne virkamiehet, jota ennen uudistusta toimivat nimismiehen tai apulaisnimismiehen viroissa saavat edelleen käyttää nimismiehen titteliä, jos toimivat kihlakunnanvirastojen viroissa.

Nimismiehet nimittää lääninhallitus hakemusten perusteella. Kelpoisuusehtona on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemus hallintotoimesta. Aina 1980-luvulle saakka oli tyypillistä, että nimismiehen kesälomasijaisena toimi oikeustieteen ylioppilas, joka sai näin kokemusta valtionhallinnosta ja poliisityöstä. Elokuva Häjyt kertoo fiktiivisestä Kauhavan nimismiehen sijaisena 1980-luvun puolessavälissä toimivasta romaninuorukaisesta.