Neurofilosofia

Wikipedia

Neurofilosofia on neurotiedettä ja filosofiaa yhdistävä tutkimusala. Ala jakautuu yleensä menetelmällisesti kahtia. Ensiksi alalla pyritään ratkaisemaan mielenfilosofian käsitteellisiä ongelmia neurotieteiden antaman kokemusperäisen tiedon perusteella (neurofilosofia). Toiseksi pyritään selventämään neurotieteen tuloksia käyttämällä tieteenfilosofian käsitteitä ja menetelmiä (neurotieteen filosofia).

Filosofit Patricia Churchland ja Paul Churchland ovat tuoneet neurofilosofialle laajalti julkisuutta. He edustavat neurofilosofian kumpaakin menetelmällistä puolta.

Sisällysluettelo 1 Neurofilosofia 2 Neurotieteen filosofia 3 Katso myös 4 Kirjallisuutta 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Neurofilosofia

Neurofilosofia tutkii neurotieteen tutkimustulosten merkityksiä mielenfilosofialle. Alan tunnetuimpia edustajia ovat Daniel Dennett ja David Chalmers.

[muokkaa] Neurotieteen filosofia

Neurotieteen filosofian tavoitteena on neurotutkimuksen käsitteellinen selvennys. Tässä mielessä se on tieteenfilosofian osa. Alan edustajiin kuuluvat muun muassa Valerie Hardcastle ja William Bechtel.

[muokkaa] Katso myös

• Biologian filosofia
• Kognitiivinen neurotiede
• Eliminatiivinen materialismi
• Materialismi
• Neuroetiikka
• Neuropsykologia
• Psykologian filosofia

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Churchland, Patricia Smith (1986). Neurophilosophy: Toward a Unified Science of the Mind-Brain. Cambridge, Massachusetts: The MIT Press. ISBN 0-262-03116-7

• Churchland, Patricia Smith (2004): Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-81-X.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Stanford Encyclopedia of Philosophyn hakusana aiheesta (englanniksi)
• Philosophy and the Neurosciences Online Resources (englanniksi)

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.