Mittaustekniikka
Wikipedia
Mittaustekniikka on yleiskäsitteenä minkä tahansa fysikaalisen suureen kvantitatiiviseen todentamiseen käytetty tekniikka. Kysymyksessä voi olla arkisten asioiden kuten kauppatavaran painon, oikeammin massan määritys. Jopa lukumääriä mitatessa tarvitaan tiettyä tekniikkaa, vaikka esimerkiksi ihminen kykenee havaitsemaan lukumäärän mittaamattakin suunnilleen seitsemään riippuen mitattavasta tavarasta. Uudella teknologialla pystytään mittaamaan kaukaisia kohteita avaruudessa, hyvin pieniä kohteita kuten alkeishiukkasia ja niiden ominaisuuksia.
[muokkaa] Matkojen mittaaminen
Erityisesti mittaustekniikkaa pidetään silti soveltuvana ihmisen kannalta luontevien etäisyyksien, pituuksien, siis matkan mittaamista. Matkojen mittaus on jo antiikin aikainen, jopa esihistoriallinen keksintö. Se perustuu etupäässä yhdenmukaisten kolmioiden mittaamiseen. Koska viimeistään jo Pythagoras tiesi yhdenmuotoisten suorakulmaisten kolmioiden periaatteet, on matkojen, kuten etäisyyksien ja korkeuksien mittaaminen perustunut kolmionmittaukseen, joka on edelleen käytössä. Nykyään kuitenkin satelliittipaikannus antaa täsmällisempiä tuloksia, ja esimerkiksi kartoitus suoritetaan ilmakuvien ja satelliittien avulla.
Erityisesti sotateknologian käytössä on erityisiä optisia etäisyysmittareita, jotka perustuvat silmien hyvään koordinaatioon. Mittaajan toinen silmä katsoo asteikkoa ja toinen maisemaa. Lahjakkaimmilla mittaajilla asteikko ikään kuin tipahtaa maastoon, ja etäisyyksiä voidaan lukea näin suoraan numeerisesti.
