Messias-oratorio

Wikipedia

Messias-oratorio (engl. Messiah HWV 56 vuodelta 1741) on Georg Friedrich Händelin kuulusimpia teoksia, ja se on arvostetuin englanninkielinen kuoromusiikin teos.

Oratorion librettona ovat Raamatun tekstit, pääsääntöisesti Vanhan testamentin jakeet, ja sen kokosi Charles Jennens King James Bible-käännöksen pohjalta. Libretossa on tietynlainen kantava ajatus, joka ei kuitenkaan avaudu itsestään selvästi kuuntelijalle. Siihen on valittu jakeita, joissa Jennens haluaa painottaa kristinuskon ydinkohtia sekä Raamatusta löytyviä vastauksia teoksen omana aikana pinnalla olleisiin teologisiin kiistakysymyksiin. Libreton tarkoitus on puolustaa kristinuskoa. Koska teksti on vain yhtämittaista raamatunkohtien lukua, ei teoksessa ole mitään erillisiä kertojahahmoja toisin kuin Händelin useimmissa oratorioissa.

Libretossa käsitellään ensimmäisessä osassa ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristikuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuolema ja synnin voittamista. Yhteensä teokselle tulee pituutta noin 140 minuuttia.

Vaikka teos alun perin sävellettiin esitettäväksi pääsiäisenä esitetään sitä nykyisin erityisesti adventin aikana. Teoksesta saatetaan esittää ajankohtaan sopivia osia adventin tai pääsiäisen aikaan (ensimmäinen osa sopii jouluun, toinen pääsiäiseen).

Teoksen tunnetuin kohta on toisen osan päättävä "halleluja" -kuoro, joka on sävellyksenä suhteellisen yksinkertainen, mutta on taidemusiikin historian tunnetuimpia sävelmiä, ja se esitetään usein erillisenä. Englanninkielisissä maissa hautajaisissa käytetään usein kolmannessa osassa olevaa aariaa, "I know that my Redeemer liveth". Teoksen pisimmät kohdat ovat bassoaaria "The Trumpet Shall Sound" sekä alttoaaria "He was Despised", joista molemmat noudattavat ABA -rakennetta. Aarioiden ja kuorojen osuuksien lisäksi teos sisältää muiden oratorioiden tapaan runsaasti resitatiiveja. Händel muutteli teosta useita kertoja lisäillen osioita ja muutellen soitinnusta eri esityksiä varten, ja on jäänyt lopulta epäselväksi, mikä oli Händelin ideaali teoksen esittämiseksi. Näin ollen kapellimestarit nykyään ovat pakotettuja tekemään tiettyjä valintoja esimerkiksi käytettyjen soittimien suhteen.

Teos sai heti ensiesityksessään erittäin suosiollisen vastaanoton. Händelin oopperoiden unohtuessa - kunnes ne löydettiin 1900-luvulla uudestaan - Messias-oratorio kuitenkin säilyi suosittuna musiikin muotivirtausten vaihtuessa läpi vuosisatojen. Esimerkiksi Mozart teki teoksesta sovituksen saksankieliseen librettoon.