Matt Higgins
Wikipedia
Matt Higgins (s. 29. lokakuuta 1977, Calgary, Alberta) on kanadalainen ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän on pelannut syksystä 2006 alkaen ERC Ingolstadtin riveissä Saksan DEL-liigassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ennen ammattilaisuraa
Ennen ammattilaisuraansa Higgins pelasi vuodet 1993–1997 Moose Jaw Warriorsin riveissä WHL-junioriliigassa. Parhaimmat tehot hän teki neljännellä ja viimeisellä WHL-kaudellaan, jolla hän sijoittui seuransa sisäisessä piste- ja syöttöpörssissä sijalle yksi ja koko liigan syöttöpörssissä jaetulle sijalle kymmenen tehtyään 71:ssä runkosarjaottelussa tehot 33 maalia ja 57 syöttöpistettä. Kaudella 1994–95 hän sijoittui joukkueensa sisäisessä pistepörssissä sijalle viisi ja maalipörssissä sijalle kolme Curtis Brownin ja Ryan Smythin jälkeen ja kaudella 1995–96 hän oli puolestaan Warriorsin sisäisten pörssien kakkosnimi Darryl Laplanten jälkeen. Higgins edusti Warriorsia neljän vuoden aikana yhteensä 274:ssa WHL:n runkosarjaottelussa tehden niissä 239 tehopistettä, 105 maalia ja 134 syöttöpistettä; pudotuspeliotteluja hänelle kertyi yhteensä 22, joissa hän keräsi 11 tehopistettä, neljä maalia ja seitsemän syöttöpistettä.
[muokkaa] Ammattilaisuran alku
Higgins sai NHL-varauksen vuonna 1996, jolloin Montreal Canadiens varasi hänet numerolla 18 uusien pelaajien varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Hän aloitti ammattilaisuransa seuraavana vuonna ja kausi 1997–98 kului häneltä suurimmaksi osaksi Canadiensin silloisen farmiseuran Fredericton Canadiensin riveissä AHL-liigassa. Higgins edusti Frederictonia kaudella 1997–98 yhteensä 50:ssä AHL:n runkosarjaottelussa, joissa hänelle kertyi 27 tehopistettä (viisi maalia ja 22 syöttöpistettä), ja lisäksi hän pelasi myös yhden ottelun Montrealin riveissä NHL:ssä jääden ilman tehomerkintöjä. NHL-kausilla 1998–99 ja 1999–00 hän edusti Montrealia molemmilla 25:ssa NHL:n runkosarjaottelussa tehden ensiksi mainitulla yhden maalin ja jälkimmäisellä hän antoi kaksi maaliin johtanutta syöttöä. 1998–99 hän pelasi myös 11 runkosarjaottelua ja viisi pudotuspeliottelua Fredericton Canadiensin riveissä ja kaudella 1999–00 29 runkosarjaottelua Quebec Citadellesin riveissä AHL:ssä. Kausi 2000–01, joka oli hänen viimeisensä Canadiens-organisaatiossa, kului pääasiassa Citadellesin riveissä. Hän keräsi 66:ssa AHL:n runkosarjaottelussa yhteensä 28 tehopistettä (10 maalia ja 18 syöttöpistettä) ja kahdeksassa pudotuspeliottelussa hän antoi yhden maaliin johtaneen syötön; lisäksi hän pelasi kuusi ottelua Montrealin riveissä NHL:ssä jääden ilman tehopisteitä. Vuonna 2001 Higgins teki vapaana agenttina sopimuksen AHL-seura Bridgeport Sound Tigersin kanssa, jota hän edusti kahden kauden ajan. Kaudella 2001–02 hän teki 43:ssä pelaamassaan AHL:n runkosarjaottelussa 32 tehopistettä (13 maalia ja 19 syöttöpistettä) ja kaudella 2002–03 45:ssä runkosarjaottelussa 23 tehopistettä (11 maalia ja 12 syöttöpistettä).
[muokkaa] Ura Saksassa
Vuonna 2003 Higgins siirtyi Saksan DEL-liigassa pelaavan Iserlohn Roostersin riveihin. Kaudella 2003–04 hän oli Iserlohnin viidenneksi paras pistemies tehtyään 50:ssä runkosarjaottelussa 31 tehopistettä (14 maalia ja 17 syöttöpistettä) ja kaudella 2004–05, jolla hän joutui olemaan sivussa yli 20:sta runkosarjaottelusta loukkaantumisten vuoksi, hän oli joukkueensa sisäisen pistepörssin seitsemäs 25:ssa ottelussa tekemillään 23:lla tehopisteellä (yhdeksän maalia ja 14 syöttöpistettä). Kolmannella ja viimeisellä Iserlohn-kaudellaan, kaudella 2005–06, hän teki 47:ssä pelaamassaan runkosarjaottelussa tehot 12 maalia ja 32 syöttöpistettä sijoittuen joukkueensa sisäisen pistepörssin kakkoseksi Ralph Intranuovon jälkeen ja Iserlohnin sisäisen syöttöpörssin kärkeen ennen Intranuovoa, Bryan Adamsia ja Linus Fagemoa. Kesäkuussa 2006 hän teki sopimuksen nykyisen seuransa, ERC Ingolstadtin kanssa.
